Tutkimus: Vähiten humalajuomistaan katuu suomalainen – näin maailmalla nyt käytetään päihteitä

Maailman käytetyin päihde on alkoholi, jota on käyttänyt tänä vuonna 92,8 prosenttia tutkimukseen vastanneista yli 32 000 ihmisestä.

Toiseksi eniten käytettiin THC-kannabista, jota kertoi käyttäneensä 57,4 prosenttia vastaajista. Lukema oli huomattavasti pienempi kuin vuonna 2020, jolloin sitä ilmoitti käyttäneensä 64,5 prosenttia.

Listan viidenneltä sijalta löytyy CBD-kannabis, jota kertoi käyttäneensä 28,9 prosenttia vastaajista. CBD:ssä ei ole päihdyttävää vaikutusta, toisin kuin THC:ssä.

Listan kolmantena on tupakka (51 prosenttia) ja neljäntenä MDMA eli ekstaasi (26,3 prosenttia).

Tutkimuksen päälöydöksenä oli se, että päihteiden käyttö väheni lähes joka päihteen osalta. Tutkijoiden mukaan tämä voi johtua aiempaa iäkkäämmistä vastaajista tai pandemia-ajan yleisestä trendistä, jossa päihteitä ei ole käytetty niin säännöllisesti.

Tutkimuksessa huomautetaan, ettei se edusta koko maailman väestöä, ja että päihteiden käyttö ei ole yhtä yleistä maiden väestöissä yleisesti.

Tutkimus kuitenkin kuvaa päihteiden käyttötapoja ja sen avulla voi tunnistaa trendejä päihteiden käytössä.

Humaltuminen kadutti aiempaa vähemmän

Suomalaisittain kiinnostava tulos löytyy alkoholin käytöstä. Tutkimuksessa on selvitetty, miten useaa humaltuminen kaduttaa. Katumisella tutkimuksessa tarkoitettiin sitä, että ihminen olisi toivonut juoneensa vähemmän tai ei ollenkaan yhden juomiskerran aikana.

Koko otoksessa keskimäärin 21 prosenttia humaltumiskerroista kadutti. Lukema laski viime vuoden 30 prosentista. Humaltuminen siis keskimäärin kadutti ihmisiä viime vuotta vähemmän.

Vähiten humaltuminen kadutti Suomessa ja Tanskassa. Suomalaisilla ja tanskalaisilla 17 prosenttia humaltumiskerroista kadutti. Eniten kadutti irlantilaisia, 28,4 prosenttia humaltumiskerroista.

Suomessa miehiksi identifioituvat katuivat humaltumista 16,2 prosentissa kerroista, naisiksi identifioituvat 22,3 prosentissa kerroista ja muunsukupuoliset 15 prosentissa kerroista.

Juomisessa toistuivat aiemmista tutkimuksista tutut tavat, jotka johtivat katumiseen. Yleisimpiä tapoja olivat juominen liian nopeasti ja liikaa, juomien sekoittaminen ja oleskelu paljon juovien ihmisten seurassa.

Katumiseen johtaneesta juomisesta löytyi myös koronaan liittyviä syitä, kuten ahdistuneisuus, ja se, ettei ollut juhlinut pitkään aikaan koronarajoitusten vuoksi.

Katso alla oleva video: Alkoholi altistaa mielenterveysongelmille – ammattilaisilla vaikeuksia nostaa asia esiin potilaan kanssa

Eniten juomiskertoja Australiassa

Juomiskerroissa Suomi on Tanskan kanssa jaetulla kakkospaikalla. Keskimäärin suomalais- ja tanskalaisvastaajat kertoivat juovansa 23,8 kertaa vuodessa. Eniten juomiskertoja oli australialaisilla, 26,7 kertaa vuodessa.

Lisäksi Suomessa hakeuduttiin eniten akuuttiin sairaalahoitoon alkoholin käytön vuoksi. 3,9 prosenttia suomalaisista vastaajista kertoi tehneensä näin. Australia oli Suomen kanssa samoissa lukemissa.

Perässä tulevat Yhdysvallat ja Kanada. Näissä maissa 2,4 prosenttia kertoi hakeutuneensa akuuttiin sairaalahoitoon.

Lue myös: Äidin raskauden aikainen alkoholin käyttö vaikuttaa Eevaliisan arkeen elämän loppuun asti

Tartuntariski muutti käyttötapoja

Korona vaikutti myös kannabiksen ja kokaiinin käyttötapoihin, sillä käyttäjät halusivat tutkimuksen mukaan vähentää koronatartunnan riskiä.

Kannabiksen käyttäjät halusivat jakaa esimerkiksi sätkän tai bongin toisen kanssa aiempaa harvemmin.

25 prosenttia kertoi jakavansa sätkän harvemmin ja 24 prosenttia ilmoitti käyttävänsä itse käärimiä sätkiä useammin. 20 prosenttia kieltäytyi jakamasta käyttövälineitä ollenkaan muiden kanssa koronan vuoksi.

Kokaiinin käytössä muutos ei ollut yhtä selkeästi nähtävillä, mutta käyttövälineiden jakamisessa oli silti havaittavissa muutoksia koronariskin vähentämiseksi.

Näin tutkittiin

• Tutkimukseen osallistui yli 32 000 ihmistä yli 20 maasta
• Eniten vastaajia oli Saksasta, 11 514
• Suomesta kyselyyn vastasi 945 ihmistä
• Vastaajista alle 25-vuotiaita oli 29,7 prosenttia, 25–34-vuotiaita 31,8 prosenttia, 35–44-vuotiaita 19,2 prosenttia ja yli 45-vuotiaita 19,3 prosenttia
• Vastaajista miehiä oli 62,4 prosenttia, naisia 34,2 prosenttia ja muunsukupuolisia 3,5 prosenttia
• Tutkimuksen otos ei vastaa koko maailman väestöä
• Vastaajista noin 70 prosenttia oli ainakin osa-aikaisessa työssä, 15,8 prosenttia opiskeli
• Tutkimus toteutettiin kyselynä internetissä
• Tutkimuksen toteuttanut Global Drug Survey on itsenäinen tutkimusorganisaatio
• Tutkimus on saanut lontoolaisen University Collegen, Queenslandin yliopiston ja RMIT-yliopiston eettisen hyväksynnän