Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Kirja-arvio: Rutto on aina keskuudessamme

Rutto on koetellut Helsinkiäkin. Siitä muistona on Helsingin keskustassa sijaitseva Vanha kirkkopuisto, jota kutsutaan yleisesti Ruttopuistoksi. Ruttopuistossa sijainneeseen hautausmaahan haudattiin 1700-luvulla ruttoon kuolleita.
Rutto on koetellut Helsinkiäkin. Siitä muistona on Helsingin keskustassa sijaitseva Vanha kirkkopuisto, jota kutsutaan yleisesti Ruttopuistoksi. Ruttopuistossa sijainneeseen hautausmaahan haudattiin 1700-luvulla ruttoon kuolleita. Lehtikuva
Julkaistu 16.05.2017 12:42
Toimittajan kuva

Pertti Nyberg

pertti.nyberg@mtv.fi

Lena Hulden, Larry Hulden ja Kari Heliövaara: Rutto (Like 2017)

Rutto on kamala tauti, koska se pystyy tappamaan ihmisen muutamassa päivässä. Se myös tarttuu helposti ja kun ihmiset ovat yrittäneet paeta ruttoa, he ovat itse asiassa vieneet sen uusille alueille ja tartuttaneet jälleen uusia ihmisiä.

Kun ihmisiä kuolee ympärillä nopeasti, koko yhteiskunta romahtaa ja jokainen ajattelee vain itseään. Ja kun tautiin on etsitty syyllisiä, ovat esimerkiksi juutalaiset joutuneet nopeasti roviolle.

Rutto ei ole pelkästään tappanut vaan aiheuttanut suuria muutoksia taloudessa ja yhteiskunnissa ja jopa taiteessa.

Rutto paransi maatyöläisen asemaa

Kun työväki ruton takia vähentyi, piti jäljelle jääneille maksaa enemmän palkkaa ja maatyöläisiä piti myös kohdella aiempaa paremmin. Maaorjuus alkoi vähentyä.

Kun kylät autioituivat, pellot jäivät kesannolle. Hylättyä peltoja käytettiin laitumina ja lisääntynyt nautojen määrä johti suurempaan lihankulutukseen. Metsien määrä lisääntyi ja lisääntynyttä puutavaraa käytetiin laivojen rakentamiseen.

Lena Huldenin, Larry Huldenin ja Kari Heliövaaran kirjoittama tietoteos rutosta on kaikenkattava kuvaus tämän taudin aiheuttamista kamaluuksista mutta myös yhteiskunnallisista muutoksista. Samalla kirja muistuttaa, että rutto ei ole kadonnut minnekään vaan se voi tavalla tai toisella aiheuttaa epidemioita tulevaisuudessakin.

Rutto on aina keskuudessamme

"Ruton historia osoittaa, että valtavia määriä ihmisiä tappavia ruttoepidemioita voi puhjeta lähes missä tahansa täysin odottamatta. - Ruttobakteeri on aina mukanamme, halusimme tai emme, ja odottaa vain sopivaa hetkeä."


Kirjoittajat muistuttavat, että rutto voi siirtyä maanosasta toiseen nykyisin myös lentokoneissa. Päivittäin tehdään noin satatuhatta lentoa, joten ruton leviäminen voisi nykypäivänä olla todella nopeaa.

Monilla meistä lienee varma tieto, että rutto on tauti, joka tappoi useassa aallossa hurjat määrät ihmisiä joskus kauan sitten ja että nyt se on kukistettu antibiootein. Siksi onkin hyvä, että koko kirja alkaa katsauksella nykyaikaan.

Vuonna 2013 Kirgisiassa 15-vuotias poika sairastui ja kuoli ruttoon syötyään grillatun murmelin. Tämä johti yli sadan ihmisen eristämiseen, jonka lisäksi naapurimaat Venäjä ja Kazakstan pystyttivät erikoisyksiköitä Kirgisian rajoille.

Maapallolla on ollut kolme suurta ruttopandemiaa

Välimeren alueella vaikuttanutta niin sanottua Justinianuksen ruttoa 500-700-luvuilla on pidetty ensimmäisenä ruttopandemiana. Läntisen maailman suurimman kaupungin Konstantinopolin (nykyisen Istanbulin) asukkaista kuoli 40 prosenttia.

Toinen pandemia alkoi Sisiliasta 1348 ja musta surma tappoi muutamassa vuodessa noin kolmasosan eurooppalaisista eli 75-200 miljoonaa ihmistä.

Kirjoittajat haluavat konkretisoida tapahtunutta kertomalla, että jos sama tapahtuisi Suomessa pääkaupunkiseudulla, parissa vuodessa neljän kaupungin väestö vähenisi nykyisestä 1,1 miljoonasta alle 400 000:een.

Syntyisi valtava paniikki, joukkopako ja ryöstelyä. Terveydenhuoltohenkilökunta kuolisi tai kieltäytyisi hoitamasta sairaita. Ruumiita ei saataisi haudattua niiden suuren määrän takia ja siksi, koska kaikki haudankaivajat olisivat jo kuolleet. Koulut ja joukkoliikenne lakkaisivat toimimasta, ihmiset valtaisivat tyhjiä asuntoja, murhaisivat, raiskaisivat ja ryöstelisivät. Kaupungit eristettäisiin ja yhteiskunta kaikkine toimintoineen lakkaisi olemasta.

Kolmas pandemia alkoi Kiinassa vuonna 1855 ja kesti pitkälle 1900-luvulle. Lisääntyneen höyrylaivaliikennöinnin takia rutto levisi ympäri maapalloa laivarottien välityksellä. Kirjassa on yksityiskohtaisia kuvauksia taudin matkaamisesta kaikkialle maapallolla Etelämannerta lukuun ottamatta.

Rutto bioaseena

Kirjassa kerrotaan myös 1900-luvun biologisesta sodankäynnistä, jossa pernarutto näyttelee keskeistä osaa.

Ehkä hirveimpiä kokeita tekivät japanilaiset Kiinan Harbeissa, jossa ruttobakteereja tartutettiin vankeihin. Vankileirillä (yksikkö 731) ihmisten keskimääräinen elinaika oli yksi kuukausi. Kaiken kaikkiaan melkein puoli miljoonaa kiinalaista kuoli japanilaisten synnyttämiin ruttoepidemioihin.

Päinvastoin kuin esimerkiksi isorokko, ruttoa ei pystytä tuhoamaan kokonaan. Ruttobakteeri kiertää koko ajan jyrsijöissä ja pystyy olemaan maaperässä vuosikymmeniä. Kunnollista rokotetta ruttoon ei ole kehitetty mutta antibiootit toimivat hyvin ainakin toistaiseksi. Myös tartunnansaaneiden eristäminen on toiminut tehokkaasti.

Rutto-kirja on hienosti kuvitettu ja tekstiasu on moitteeton. Siksi häiritsee, että Hongkong on johdonmukaisesti kirjoitettu englantilaisittain Hong Kong.

Lisää aiheesta:

Päätoimittajan kommentti: Koronantorjunnan virheistä on pakko oppia, päätösten lyhytnäköisyys korostuu nyt – infektiotautien asiantuntijan päiväkirja on karua luettavaaKirja-arvio: Paniikkia, pelkoa, suojautumista, kieltämistä, itsekkyyttä ja kapinaa – onko kyseessä rutto vai korona?Koteihinsa teljettyjä perheitä, suljettuja kaupunkeja ja joukkohautoja – koronaa torjutaan lähes yhtä kovin keinoin kuin historiamme pahimpia ruttojaYksi maailman pelätyimmistä taudeista selätettiin 40 vuotta sitten – maailmaa piinannut isorokko tappoi satoja miljoonia ihmisiäKaranteeneja, laivojen eristämistä satamiin, rottasota – tartuntatauteja on torjuttu historian aikana monin keinoinIsorokko surmasi satoja miljoonia, espanjantauti iski kesken maailmansodan – virukset ja bakteerit ovat myllertäneet keskellämme vuosituhansien ajan
KulttuuriMielipiteet

Tuoreimmat aiheesta

Kulttuuri
  • 08:12
    Historia

    Tältä näytti muinainen suomalainen nuorukainen

  • Eilen21:28
    Pariisi

    Naiselle ja miehelle syytteet Louvren jalokivivarkaudesta – koruja ei ole löydetty

  • pe20:47
    Halloween

    Karkki vai kepponen? MTV vieraili hyytävässä Halloween-pihassa Helsingissä

  • pe18:09
    Juhlat

    Halloween, vai sittenkin kotimainen kekri? Noitaopiston Katariina paljastaa rituaalinsa salat

  • to14:47
    Ranska

    Viisi uutta kiinniottoa Louvren jalokivivarkaustutkinnassa