Tuore Harvardin yliopiston tutkimus vihjaa, että varhaisessa elämänvaiheessa koetut traumat ja väkivalta näkyvät lapsen elämässä myöhemmin aikaisempana puberteettina, solujen ikääntymisenä ja muutoksina aivojen rakenteessa.
Lapsuuden traumojen tiedetään olevan ihmiselle haitallista niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Vastoinkäymisten – kuten köyhyyden, laiminlyönnin tai väkivallan – kokeminen altistaa ahdistukselle, masennukselle, stressille, sydän- ja verisuonisairauksille, diabetekselle ja syövälle.
Tuore tutkimus voi auttaa selittämään, miksi traumaattinen lapsuus nakertaa terveyttä. Yhdysvaltalaistutkijat havaitsivat analyysissään, että varhaisessa lapsuudessa koetut traumaattiset ja väkivaltaiset kokemukset ovat kytköksissä elimistön nopeampaan ikääntymiseen.
Tutkimus ilmestyi Psychological Bulletin -tiedelehdessä.
Lue myös: Satu, 46, sairastui dissosiaatiohäiriöön lapsuuden tapahtumien vuoksi: "Elän mielessäni sitä samaa kauhua"
Väkivaltaa kokeneilla elimistö ikääntyy nopeammin
Tutkijat jakoivat lapsuuden traumat kahteen kategoriaan: suoranaiseen hyväksikäyttöön ja väkivaltaan ja muunlaiseen laiminlyöntiin tai köyhyyteen.
Ensin tutkijat suorittivat meta-analyysin 83 tutkimukselle, joissa oli yhteensä yli 116 000 osallistujaa. Tutkijat huomasivat, että väkivallan tai hyväksikäytön kaltaisesta traumasta kärsivät lapset saavuttivat puberteetin aiemmin ja heillä oli havaittavissa aikaisempaa solutason ikääntymistä verrattuna lapsiin, joilla ei ollut vastaavia traumoja. Köyhyyden ei havaittu nopeuttavan tällaista elimistön vanhenemista.
Seuraavassa analyysissä tutkijatiimi teki systemaattisen arvioinnin 25 tutkimukselle, joihin oli osallistunut yli 3250 ihmistä. Tutkijat tarkastelivat, miten varhaisessa elämänvaiheessa koetut vastoinkäymiset vaikuttavat aivojen kehitykseen. Epäonniset kokemukset olivat yhteydessä aivokuoren tiheyden pienenemiseen, joka liittyy vanhenemiseen.
Eri vastoinkäymiset kuitenkin vaikuttivat eri aivokuoren osiin: Väkivalta ohensi aivokuoren osaa, joka on mukana sosiaalisessa ja emotionaalisessa prosessoinnissa. Köyhyys puolestaan ohensi useammin aistikokemuksiin ja kognitiiviseen käsittelyyn osallistuvaa aivokuoren osaa. Köyhyydestä kärsivien lasten tiedetään kokevan usein kognitiivisen kehityksen viiveitä sekä oppimis- ja muistivaikeuksia, jotka voivat vaikuttaa koulumenestykseen, tutkijat kirjoittavat tiedotteessa.
Kaikissa tutkimuksissa ikääntymistä tarkasteltiin alle 18-vuotiailla lapsilla ja nuorilla.
Varhainen selviytymiskeino ei enää toimi
Tutkijat esittävät, että lapsuudessa koettuihin traumaattisiin ja väkivaltaisiin kokemuksiin liittyvä ennenaikainen vanheneminen on kehittynyt ihmisille evolutiivisista syistä. Uhkaavassa ympäristössä varhainen puberteetti antaa paremmat mahdollisuudet lisääntyä ennen omaa kuolemaa. Aivojen nopea kehittyminen on puolestaan voinut auttaa lapsia tunnistamaan ja vastaamaan uhkiin vaarallisessa ympäristössä.
Nykyisessä maailmassa varhaisesta ikääntymisestä on kuitenkin enemmän haittaa kuin hyötyä. Tutkijat peräänkuuluttavatkin varhaista puuttumista eriarvoisuuteen ja lasten traumojen hoitamista.
Lue myös: Adoptiolapsi halusi syödä pelkkiä kuivia nuudeleita – syy särkee sydämen: "Eivät traumat parane nopeasti, joskus eivät koskaan"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.
Lähteet: Science Daily, The Harvard Gazette, APA Pcyhnet