Tutkimus: Suomessa parituhatta ihmistä ilman minkäänlaista koulutaustaa

Suurin osa näistä 8000 ihmisestä ei ollut kirjoilla missään oppilaitoksessa tai ei ollut osallistunut minkäänlaiseen kurssimuotoiseenkaan koulutukseen tutkimusta edeltäneiden neljän viikon aikana.

Tämä joukko koostuu pääasiassa ulkomaalaistaustaisista ihmisistä, mutta mukaan mahtuu jonkin verran myös kantasuomalaisia eli vain niin sanotun kansalaiskoulun käyneitä yli 50-vuotiaita sekä joitakin koulupudokkaita.

Tutkijat Hanna Sutela ja Liisa Larja arvioivat kyselytutkimuksen tietojen perusteella, että noin 1000 - 2000 henkilöä ei ollut käynyt koulua lainkaan. Tämä on noin vajaa prosentti kaikista viime vuonna Suomessa asuneista 25–54-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista ihmisistä.

Kun mukaan lasketaan myös ne, jotka olivat käyneet koulua enintään pari, kolme vuotta määrä nousee noin 5 000 henkeen eli pariin, kolmeen prosenttiin kaikista vuonna 2014 Suomessa asuneista 25–54-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista.

Joukossa myös lukutaidottomia

Tutkimuksessa ei selvitetty täysin luku- ja kirjoitustaidottomien määrää. Aiempien selvitysten mukaan heitä olisi Suomessa alle 1500, suurin osa naisia.

UTH-tutkimuksesta selviää, että hyvin vähän koulua käyneet ovat useimmin kotoisin Lähi-idästä, Pohjois-Afrikasta sekä Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta. 

Suhteessa enemmän korkeakoulutettuja

Ulkomaalaistaustaisessa väestössä on paljon korkeastikoulutettuja, mutta myös paljon matalasti koulutettuja ihmisiä.

Ulkomaalaistaustaisista miehistä 33 prosentilla on korkea-asteen tutkinto eli tutkinto yliopistosta tai korkeakoulusta tai entiseltä opistoasteelta. Suomalaismiehistä korkea-asteen tutkinto on vain 28 prosentilla. 

Korkea-asteen tutkintoja on siis miehistä selvästi enemmän ulkomaalaistaustaisilla kuin kantasuomalaisilla 15–64-vuotiailla miehillä.

Sen sijaan suomalaiset naiset ovat koulutetumpia kuin ulkomaalaistaustaiset naiset. Suomalaisnaisista 40 prosentilla on korkea-asteen tutkinto, kun ulkomaalaistaustaisista naisista sellainen on 36 prosentilla.

UTH-tutkimus on käyntihaastatteluna toteutettu tutkimus, jonka tulokset edustavat 15–64-vuotiaita Suomessa vuonna 2014 vakinaisesti asuneita ulkomaista syntyperää olevaa väestöä. Tiedot eivät siis käsittele tänä vuonna turvapaikanhakijoina Suomeen saapuneiden koulutusta. 

Tutkimuksen taustajärjestöjä ovat Tilastokeskus, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos sekä Työterveyslaitos.