Maahanmuuttajien asema työmarkkinoilla on parantunut merkittävästi 1990-luvulta. Erot ryhmien välillä ovat kuitenkin suuria.
Vähiten työllistä aikaa on kertynyt Lähi-idästä tai Somaliasta muuttaneille naisille. Suurin työllisen ajan osuus on Virosta saapuneilla nuorilla miehillä, käy ilmi ainutlaatuisesta rekisteritutkimuksesta.
Maahanmuuttajat ovat työllisinä keskimäärin 40 prosenttia maassaoloajastaan. Työllinen aika eroaa kuitenkin selkeästi sukupuolen, ikäluokan, muuttoajankohdan ja maaryhmien kesken, käy ilmi Pellervon Taloustutkimuksen (PTT) toteuttamasta tutkimuksesta.
Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin perustuva tutkimus piirtää ensimmäistä kertaa kokonaiskuvan 1990- ja 2000-luvulla maahan muuttaneiden työurista Suomessa.
Maahanmuuttajien työllistyminen on parantunut huomattavasti 1990-luvulta. Kun aiemmin (1995-1996) muuttaneille kertyi vain vajaa vuosi työuraa neljän ensimmäisen Suomessa vietetyn vuoden aikana, myöhemmin (2005-2006) muuttaneilla työllistä aikaa oli jo kaksinkertaisesti. Tänä aikana myös Suomeen muuttaneiden joukko on muuttunut huomattavasti.
Virosta ja Etelä- ja Länsi-Euroopasta muuttaneet ovat työllistyneet parhaiten. Kaikkein pienin työllisen ajan osuus on Lähi-idästä ja Somaliasta muuttaneilla. Heistä suuri osa on saapunut Suomeen humanitäärisistä syistä.
Neljän vuoden maassaolon jälkeen virolaiset ja etelä- ja länsieurooppalaiset ovat olleet keskimäärin reilut kaksi vuotta työllisinä, kun Lähi-idästä ja Somaliasta saapuneet ovat olleet töissä vain hieman yli puoli vuotta.
Maassaoloaika ja koulutus lisäävät maahanmuuttajien työllistymisen todennäköisyyttä ja työvuosia. Perinteiset sukupuoliroolit vähentävät naisten työllistä aikaa merkittävästi.
– Maahanmuuttajanaiset perheellistyvät nuorempana ja hoitavat lapsia kotona pidempään kuin valtaväestön naiset. Puolet naisista ei ole ollut lainkaan töissä ensimmäisen neljän maassaolovuoden aikana, kertoo ekonomisti Henna Busk Pellervon taloustutkimuksesta.