Ruokavaliomuutokset, suolan vähentäminen ja liikunnan lisääminen ovat keskeisiä hoitoja tuoreille verenpainepotilaille, mutta niiden tehoa vaikeasti hoidettavaa verenpainetta potevilla ei ole juurikaan tutkittu. Tuoreen tutkimuksen perusteella samat keinot tepsivät myös heihin.
Tutkimus julkaistiin Circulation-lehdessä, ja siihen osallistui 140 vaikeasti hoidettavaa eli resistenttiä verenpainetta potevaa, joiden verenpaine ei laskenut kolmesta tai useammasta verenpainelääkkeestä huolimatta. Osana tutkimusta puolet potilaista satunnaistettiin neljäksi kuukaudeksi elämäntapamuutosvalmennukseen, jossa ohjatusti lisättiin liikuntaa, pyrittiin painonpudotukseen ja muutettiin ruokavaliota verenpaineen kannalta parempaan suuntaan. Verrokit saivat vain yhden neuvontakäynnin.
Neljän kuukauden kuluttua elämäntapamuutosryhmäläisten systolinen verenpaine oli laskenut keskimäärin 13 mmHg ja verrokkien 7 mmHg. Verenpaineen vuorokausimittauksessa ero oli vielä suurempi, sillä elämäntapamuutosryhmäläisten systolinen vuorokausiverenpaine laski 7 mmHg, mutta verrokkien pysyi samana. Suotuisia muutoksia havaittiin myös sydän- ja verisuonitautien riskimarkkereissa.
Tulokset ovat erittäin mielenkiintoisia, sillä ohjatun liikunnan ja ruokavaliomuutosten ei tätä ennen ole osoitettu alentavan vaikeasti hoidettavaa verenpainetta. Tulokset olisi silti hyvä varmistaa suuremmissa tutkimuksissa.
Vaikeahoitoinen kohonnut verenpaine tarkoittaa tilannetta, jossa potilaan verenpaine on vähintään 140/90 mmHg, vaikka hän käyttää vähintään kolmea verenpainelääkettä täysillä hoitoannoksilla. Verenpainepotilaista noin 20–30 prosenttia on tällaisia. Vaikeahoitoinen verenpaine on merkittävä sydän- ja verisuonitautien, aivoverenkiertohäiriöiden ja niistä johtuvien kuolemien riskitekijä.