Nuoret ja naiset ovat jonkin verran muita halukkaampia koventamaan rikoksista annettavia rangaistuksia, ilmenee Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.
Myös alhainen koulutustaso ja toimeentulovaikeudet lisäävät tutkimuksen mukaan rangaistushalukkuutta Luottamus oikeuslaitoksen kykyyn tuottaa virheettömiä ja tasapuolisia päätöksiä kuitenkin vähentää sitä.
– Suomessa ei ole tässä suhteessa ongelmaa: väestö luottaa oikeuslaitokseen pääsääntöisesti enemmän kuin useimmissa muissa Euroopan maissa, arvioi artikkelissaan yliopistotutkija Juha Kääriäinen Helsingin yliopistosta.
Rangaistushalukkuuteen ei näytä vaikuttavan se, onko vastaajalla omakohtaista kokemusta rikoksen uhriksi joutumisesta.
Rangaistushalukkuutta eivät tutkimuksessa selittäneet myöskään konkreettiset, rikollisuuteen liittyvät pelot. Sitä vastoin siihen vaikutti epämääräisempi huoli rikollisuudesta.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että rangaistushalukkuus ei Suomessa liity poliittiseen oikeisto-vasemmisto-jakoon. Yleisesti puoluekannatuksella ei näyttänyt olevan suurta merkitystä tässä asiassa.
Poikkeus säännöstä oli kuitenkin perussuomalaisten kannatus, joka alhaisen koulutustason ohella oli yksi merkittävimmistä kovia rangaistusasenteita selittävistä tekijöistä.
Tulokset perustuvat European Social Survey -aineistoon, joka on kerätty vuonna 2010. Kääriäisen mukaan ei kuitenkaan ole erityistä syytä olettaa, että havainnot olisivat vielä vanhentuneita.