Yksittäisistä oikeustapauksista ja niissä annetuista tuomioista keskustellaan runsaasti verkkouutisten kommenteissa ja erilaisilla keskustelupalstoilla. Tietoa tuomioista on helppo saada klikkaamalla auki tunteita herättävä otsikko, eikä varsinaiseen tuomiotekstiin perusteluineen tarvitse tutustua, kirjoittaa käräjätuomari Petra Spring kolumnissaan.
Kommentit ovat valtaosin negatiivisia, ja niistä saa helposti kuvan, että tuomioistuinten ja tuomareiden käsitys oikeasta ja väärästä on täysin erkaantunut muun väestön näkemyksistä. Tällainen vieraantuminen vallitsevasta oikeudenmukaisuuskäsityksestä olisi hyvin huolestuttavaa.
Tutkimus kartoitti mielipiteitä
Maan nykyinen hallitus kirjasi hallitusohjelman yhdeksi tavoitteeksi sen varmistamisen, että rangaistukset vastaavat yleistä oikeustajua ja ovat oikeudenmukaisessa suhteessa teon moitittavuuteen.
Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutilta tilattiin tutkimus siitä, miten kaukana käräjätuomareiden ja muun väestön näkemykset rangaistuksen tasosta ovat. Tutkimusta varten haastateltiin 192 käräjätuomaria ja 1 251 muuta väestöä edustavaa henkilöä.
Tutkimustulokset julkaistiin tutkija Juha Kääriäisen raportissa "Seitsemän rikostapausta: käräjätuomareiden arvioima rangaistuskäytäntö ja väestön rangaistusvalinnat".
Tutkimus oli toteutettu vakavuusasteeltaan vaihtelevien, eri rikoksia koskevien esimerkkitapausten avulla. Vaikka tapauksista ja niiden taustoista kerrottiin verraten niukasti, tietoa annettiin enemmän kuin päivittäisessä uutisvirrassa yleensä. Väestöhaastattelussa annettiin tietoa myös Suomessa käytössä olevasta rangaistusjärjestelmästä.