Tuoreen tutkimuksen mukaan viime eduskuntavaalien media-agendaan pystyi vaikuttamaan vain kourallinen ehdokkaita.
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteinen Digivaalit 2015 -tutkimushanke selvitti, kuka vaikutti verkkojulkisuuden agendaan viime eduskuntavaalien alla.
– Tutkimukset sosiaalisen median julkisuudesta osoittavat lähes poikkeuksetta verkon toisintavan olemassa olevia valtarakenteita. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi pääministeri saa myös verkossa enemmän huomiota ja vaikutusvaltaa kuin riviedustaja. Tutkimuksemme perusteella asetelma ei ole agendan hallinnassa näin yksinkertainen, summaa tutkija Matti Nelimarkka.
Oppositio vahvoilla
Tutkijat kehittivät vaikuttajaindeksin, joka mittaa ehdokkaan kykyä vaikuttaa toisaalta perinteisen median agendaan ja toisaalta kansalaisten sosiaalisessa mediassa käymään keskusteluun ja sen agendaan.
Ehdokkaiden joukosta nousi esille vain kourallinen vaikuttajia, joita tutkimuksessa nimitetään supervaikuttajiksi.
– Erityisesti perinteisen median kohdalla löytyi vain muutamia ehdokkaita, jotka pystyivät toistuvasti viesteillään vaikuttamaan median agendaan. Sen sijaan ehdokkaita, jotka onnistuivat ainakin jonkin verran vaikuttamaan Twitter-keskustelun agendaan, löytyi enemmän, todetaan tutkimuksesta kertovassa tiedotteessa.
Vaikuttajuutta kummassakin media-aineistossa selittää parhaiten ehdokkaan oma aktiivisuus sosiaalisessa mediassa. Tunnistetut supervaikuttajat ovat tyypillisesti verkossa aktiivisia oppositiopuolueiden poliitikkoja.