Vaalihäirintää pidetään Suomessa laajana ongelmana, jonka arvioidaan tulevaisuudessa vain yleistyvän: "Eniten havaittu virheellisen informaation levittämistä"

Vaalihäirinnässä on kyse tarkoituksellisesta joko fyysisessä tai digitaalisessa maailmassa tapahtuvasta toiminnasta, joka pyrkii aiheuttamaan sekasortoa ja sekaannusta vaalikamppailun eri vaiheissa, ja siten vähentämään yhtäältä ehdokkaiden halua käydä aktiivista kampanjaa ja toisaalta kansalaisten motivaatiota äänestää. 

Tämä on ensimmäinen kerta, kun ehdokkailta kysytään laajasti vaalihäirinnästä. 

Julkaisun mukaan ehdokkaisiin kohdistuvaa vaalihäirintää havaittiin eniten sosiaalisessa mediassa ja verkossa, instituutioihin kohdistuvaa häirintää sen sijaan havaittiin hyvin vähän. Ehdokkaiden näkemykset sekä havaitusta että mahdollisesta häirinnästä ovat huomattavasti äänestäjiä korkeammalla.

– Eniten oli havaittu virheellisen informaation levittämistä. Sitä oli havainnut noin 70 prosenttia ehdokkaista. Tämä liittyy fake news -ilmiöön ja siihen, että vääristellään ehdokkaiden sanomisia ja otetaan niitä pois asiakonteksteista. Sen sijaan tietomurtoja ja tietovuotoja ei havaittu, kertoo väitöskirjatutkija Veikko Isotalo Helsingin yliopistosta.

Eniten turvattomuutta koettiin Feministisessä puolueessa, Vihreissä ja Suomen Kansa Ensin -puolueissa

Turvattomuuden tunteen taustalla näyttää olevan enemmän yksilötason tekijöitä kuin pelkkä puolueen vaikutus. Tulosten mukaan havaittujen ehdokkaan yksilötason tekijöiden (esim. sukupuoli, ikä, koulutustaso) osuus ilmiötä selitettäessä on nelinkertainen verrattuna vaalihäirintätietoisuuteen, kun taas puolueen selitysosuus on puolet pienempi.

Tämä taas viittaa siihen, että turvallisuuden tai turvattomuuden tuntemukset kampanjoinnin aikana ovat pääosin seurausta henkilökohtaisista ja puolueesta riippumattomista tekijöistä, joita ei pystytty tunnistamaan.

– Kaikista turvallisimmaksi olonsa kampanjan aikana kokivat Itsenäisyyspuolueen, Liberaalipuolueen ja Liike Nyt:n ehdokkaat. Kaikista vähiten turvalliseksi olonsa kampanja-aikana kokivat ehdokkaat Feministisessä puolueessa, Vihreissä ja Suomen Kansa Ensin -puolueessa, Isotalo sanoo. 

Yleisesti ottaen vaikuttaisi siltä, että pienpuolueet ovat suuria puolueita herkempiä havaitsemaan häirintää tai pitämään sitä mahdollisena. Tämä on huolestuttava havainto edustuksellisuuden toteutumisen näkökulmasta, sillä pienpuolueiden voi olla hankala tavoittaa potentiaalisia äänestäjiä, mikäli heidän kampanjointiinsa kohdistuu muita enemmän häirintää.

"Tulevaisuuden suhteen häirintä tulisi lisääntymään"

Entä tulevat vaalit? Huomattavan korkeisiin lukuihin ylletään arvioidessa vaalihäirinnän uhkaa tulevaisuudessa. 

– Voidaan sanoa niin, että tulevaisuuden suhteen häirintä tulisi lisääntymään. Jokaisessa vaalihäirintää koskevassa kysymyksessä tulevaisuudessa vaalihäirintä koetaan mahdollisemmaksi kuin nyt. 

Tutkimuksen mukaan pyrkimykset suojella edustuksellista demokratiaa saattavat helposti alkaa kaventaa järjestelmän hyväksyttävyyden kannalta keskeisiä kansalaisten poliittisia oikeuksia. 

Isotalo muistuttaa, että mihinkään demokratiaa kaventaviin toimiin ei pidä lähteä. 

– Tältä häirinnältä ei pitäisi pyrkiä suojautumaan lainsäädännöllä, vaan puolueet löytäisivät yhteisiä toimintamalleja ja pelisääntöjä, jotka suojelisivat ehdokkaita. 

"Vakavimmillaan vaalihäirinnältä varautuminen voi johtaa turvallistamisstrategian käyttöönottoon, jolloin yhä uusia rajoituksia vaalikampanjointiin perustellaan yhteisesti jaetulla ulkoisella tai sisäisellä uhalla. Tällöin demokraattinen järjestelmä alkaa syödä oikeutustaan sisältäpäin tehden lopulta vaalihäiriköiden työn turhaksi", julkaisussa todetaan.