Maailman arkipäiväisimmästä asiasta voi tulla valtava puheenaihe.
Suomalaisten kosketuskulttuurista tehty tutkimus on herättänyt tunteita, siitä on kirjoitettu paljon eri medioihin ja sitä on luettu itku silmässä. Vahvat yksin, heikot sylityksin -kirjan kirjoittaja Taina Kinnunen sanoo, että kosketus on yksi tärkeimmistä aisteistamme.
Suomalaiset sananlaskut paljastavat, että meillä on tärkeää pärjätä omillaan. Olet oman onnesi seppä. Vahvat kestää yksin, heikot vain sylityksin. Tai se, mikä ei tapa, se vahvistaa.
–Meillä on tällainen yksin pärjäämisen mentaliteetti. Ja kosketuskammoisia olemme ainakin olleet. Minä olen "todennäköisesti maailman kosketuskammoisimmasta kulttuurista" sanoo Oulusta kotoisin oleva Taina Kinnunen.
Taitaa tulla ohut kirja, sanottiin Kinnuselle, kun hän kertoi kirjoittavansa suomalaisten kosketuksesta. Mutta Kinnunen ei luovuttanut, hän keräsi kosketuselämänkertoja, itki niitä lukiessaan, tutki lisää, pohti omaa kosketushistoriaansa ja kirjoitti kirjan. 
Nyt kiinnostus tutkimukseen on suorastaan ryöpsähtänyt käsistä. MTV Uutiset kertoi asiasta huhtikuussa, sen jälkeen Kinnunen on antanut kolme radiohaastattelua, toisen tv-haastattelun, siitä on tehty useita artikkeleita ja juttuja isoissa maakuntalehdissä, naisten lehdissä, seurakuntalehdissä, eri alan ammattilehdissä kuten Tehyn lehdessä.
Tulossa on vielä mm. Diabetes-lehden juttu ja kosketustyöpaja yhteisötanssipedagokin kanssa. Kinnunen on käynyt puhumassa aiheesta isolle hoivapalveluyritykselle ja psykoterapiakoulutuksessa oleville.
Fuck buddysta hug buddy
– Moni lukija ottaa tämän kovin tunteella ja miettii omaa kosketushistoriaansa, parisuhteita ja perhetaustaansa. Voivatko esimerkiksi riidat johtua siitä, että on kasvanut erilaiseen kosketuskulttuuriin. Suomessa esimerkiksi miesten halausten tarvetta pidetään outona. Moni mies verhoaakin hellyyden tarpeen seksiin, vaikka itse asiassa kaipaakin vain toisen kosketusta ja läheisyyttä. Olenkin joskus sanonut, että me tarvitsemme fuck buddyjen sijasta hug buddeja, naurahtaa Kinnunen.
Kosketus pitää terveenä
Kinnusen kirjaa on pohdiskeltu monesta näkökulmasta. Perinteisessä analyysissa mietitään, miten tärkeää kosketus on ihmiselle. Tieteellisesti on todistettu, että esimerkiksi vauva ei kasva ilman kosketusta, joka saa aikaa kasvua edistävien hormonien vapautumista. Kaiken perustana on oksitosiini, verenkierrossa ja aivoissa esiintyvä välittäjäaine. Oksitosiiniä vapautuu kosketuksen seurauksena.
– Hellyys jää ruumiin muistiin ja lapsuudessa turvallisesti kiintynyt voi luottaa aikuisenakin.Suomessa 1930-luvulla Arvo Ylppö opasti äitejä imettämään ja ottamaan syliin vain neljän tunnin välein. Loppuajan lapsen tuli antaa huutaa, kirjoittaa Kinnunen.
Tutkijan haastattelema lastenpsykiatri Jukka Mäkelä ei ymmärrä, että syliä ei tarpeeksi tarjota sitä tarvitsevalle.
Ruoka kosketuksen korvikkeena
Kosketusta voi pohtia monesta näkökulmasta ja yksi on se, että oksitosiinin eritys lisääntyy myös syödessä. Kosketuksella ja syömisellä on siis samanlainen fysiologinen reaktio elimistössä. Vaikka Suomessa ei paljon ole halailtu, niin äiti on pullantuoksuinen ja meillä on rakastettu ruualla.
–Ruoka, kuten kosketus, tuo paljon mielihyvää. Toisaalta tässä on myös helpon psykolologisoinnin paikka. Lihavuus tai laihuus ei tietenkään johdu vain rakastavan kosketuksen puutteesta.Joka tapauksessa halailu on meillä lisääntynyt ja se on hyvä juttu. Halataan vaikka varmuuden vuoksi.