Tutkijat: Luolamaalauksia tehneet esi-ihmiset olivat pöllyssä happivajauksen takia

Tel Avivin yliopiston tutkijat esittävät, että luolamaalauksia taiteilleet esivanhempamme olivat happivajauksen vuoksi pöllyssä.

Israelilaiset tutkijat esittävät, että 36 500–12 000 vuotta sitten eläneet luolaihmiset menivät tarkoituksellisesti syvälle maan uumeniin tekemään maalauksiaan, koska he ymmärsivät ympäristön aiheuttavan happivajausta ja siihen liittyviä oireita.

Happivajaus lisää aivojen dopamiinin eritystä, mikä aiheuttaa hallusinaatioita, euforiaa, kuolemanrajakokemuksia sekä kehosta irtautumisen kokemuksia. Tutkijoiden mukaan tila on hyvin samanlainen huumeiden aiheuttaman kanssa, brittilehti The Times kertoo.

Muuntunut tietoisuus saattoi olla tutkijoiden mukaan laukaiseva tekijä taiteen luomiselle, sillä maalausten ajateltiin olevan keino kommunikoida seinän toisella puolella olevien kanssa. Luolan seinämä saatettiin nähdä maailmat yhdistävänä "kudoksena".

Myös aikaisemmin tutkijat ovat esittäneet, että luolajärjestelmiin tunkeutuminen on voinut hämmentää esihistoriallisia ihmisiä ja että tietoisuuden muutokset ovat voineet heijastua luolamaalauksiin. Myöhemmistä luolista on löytynyt myös niin sanottuja taikasieniä muistuttavia kappaleita.

Lue myös: Tätä et kenties halunnut tietää: Moottorisahan esi-isä kehitettiin alun perin synnytyksiä varten: "Karmivin osuus tässä on, että..."

Happivajaus kehittyi luolissa nopeasti

Tulokseen tiimi päätyi mallinnettuaan tietokoneella maanalaisia luolamaalauksia, joita on löydetty Ranskasta ja Espanjasta. Kuvia on piirretty jopa 200 metrin päähän luolan sisäänkäynnistä.

Esi-ihmiset ovat siis kulkeneet pitkiä matkoja kapeissa ja syvissä luolastoissa soihdut valoa tuomassa. Palaminen on syönyt ihmisten käytössä olevaa happea. Monissa tutkijoiden skenaarioissa happivajaus syntyi luolissa olleille ihmisille jo 15 minuutissa.

Hypoteesi ilmestyi vertaisarvioidussa Time and Mind: The Journal of Archaeology, Consciousness and Culture -tiedejulkaisussa.