Tutkijoiden kiistely uhkaa afrikanpingviinien tulevaisuutta

Heikkokuntoisia pingviinejä kuntoutetaan hoitolaitoksessa Kapkaupungissa. Hoitoon tuodaan jatkuvasti satoja riutuneita yksilöitä.

– On todella tärkeää, että kuntoutamme pingviinejä, koska laji luokiteltiin uhanalaiseksi vuonna 2010. Valitettavasti niiden määrä vähenee edelleen, kertoo Rannikkolintujen kuntoutuskeskuksen johtaja Nicky Stander.

Kantaa vahvistetaan päästämällä joka viikko kuntoutettuja pingviinejä takaisin luontoon.

Syynä ylikalastus tai ilmastonmuutos

Pingviinien ravintonaan käyttämät kalat, anjovikset ja sardiinit, ovat siirtyneet Etelä-Afrikan länsirannikolta etelämmäs. Pingviinit joutuvat uimaan kauemmas, löytävät vähemmän kaloja ja pingviinien kunto heikkenee. Seurauksena on kuolemia ja poikasten laiminlyömistä.

Syy kalojen siirtymiseen on epäselvä. Syynä voi olla ilmastonmuutos, ylikalastus tai luonnollinen vaihtelu. Monet tutkijat syyttävät ylikalastusta.

– Kiistely koskee sitä, onko kalastuksella merkittävä vaikutus pingviinien ravinnonsaantiin vai ei, selittää Birdlife Etelä-Afrikan merilintujen suojeluohjelman johtaja Ross Wanless.

Kalastajat vaativat vastauksia

Etelä-Afrikan hallitus on asettanut kalastusrajoituksia pingviinikolonioiden lähialueille. Kalateollisuus sanoo, että he kuluttavat vain 10 prosenttia sardiini- ja anjovispopulaatioista.

– Hallinnon näkökulmasta olemme vakuuttuneita, että emme ylikuluta luonnonvarojamme. Hyödynnämme kalakantojamme hyvin maltillisesti. Emme voi enää pienentää kalastuskiintiöitä. Se vaikuttaisi liikaa talouteen ja elinkeinoon, toteaa Janet Coetzee kalastusministeriöstä.

Kalastajien mielestä syynä pingviinien ahdinkoon ovat hylkeet, hait, lokit, pesien tulviminen tai lämpöstressi, ei kalastus.

Biologit sanovat, että syytä on liian aikaista sanoa. Kalastajat vaativat tuloksia.

– Rehellisesti sanottuna olemme turhautuneita, että toistaiseksi ei ole esitetty selkeää syytä hylkeiden vähentymiselle, valittaa Mike Copeland Etelä-Afrikan kalastusyhdistyksestä.

Kiistelyyn ei olisi aikaa

Kiistelyn kestäessä pingviinien määrä vähenee ja laji on vaarassa hävitä kokonaan.

– Meidän täytyy toimia nyt. Meillä ei ole varaa odottaa enää toista kymmentä vuotta, jotta ongelma saadaan ratkaistua. Meidän on saatava selville, onko kalastus syynä pingviinien katoon vai pitääkö meidän etsiä syytä muualta, vaatii Ross Wanless.

Apuun on kutsuttu kansainvälinen asiantuntijajoukko. Se on kokoontunut jo kerran ja seuraava tapaaminen on joulukuussa.