Tutkijat tyrmäävät ilmastosopimuksen luonnoksen - "Tarvitaan tekoja hienojen tavoitteiden sijaan"

Maailman johtavat ilmastotieteilijät esittivät tänään Pariisissa arvioitaan ilmastosopimuksen luonnoksesta. Tutkijoiden mukaan lämpenemistä ei voida pysäyttää 1,5 asteeseen sopimusluonnoksessa esitellyillä keinoilla. Tavoitteet ja toimet ovat siis ristiriidassa keskenään.

Pariisin ilmastoneuvottelut jatkoajalle 3:39


- Maailman päästöjen on käännyttävä laskuun jo ennen vuotta 2020, jos lämpeneminen halutaan pysäyttää 1,5 asteeseen, huomauttaa kansainvälisen energiaohjelman tutkija Joeri Rogelj.

- Hienot tavoitteet ja tekstimuotoilut eivät vähennä hiilidioksidipäästöjä, nyt pitää saada aikaan todellisia päästövähennyksiä. Tekstiluonnos ei ole sopusoinnussa tieteen vaatimusten kanssa. Tämähän näyttää heikommalta kuin Kööpenhaminassa, tokaisee Kevin Anderson, Tyndall-keskuksen johtaja.

Päästöt nollaan 2050 mennessä


- Lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 ja 2 asteen välille on linjassa ilmastotieteen kanssa. 1,5 asteen lämpeneminen olisi turvallisempaa saarivaltioille ja vähiten kehittyneille maille. Käytännössä 1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen kuitenkin vaatisi maailman päästöjen painamista nollaan vuoteen 2050 mennessä, muistuttaa Potsdam-instituutin johtaja Hans Joachim Schellnhuber.



- Jos maat alkavat toteuttaa päästövähennyslupauksiaan vasta vuonna 2020, olemme jo käyttäneet koko pelivaran ajatellen 1,5 asteen tavoitetta. Jos maiden päästövähennyslupauksia ei tiukenneta, ilmasto lämpenee ainakin 2,7 - 3,7 asteella. Maiden tavoitteita pitäisi kiristää jo paljon ennen vuotta 2030, vaatii Steffen Kallbekken, Kansainvälisen ilmasto- ja energiapolitiikkakeskuksen (CICERO) tutkimusjohtaja.

- Meidän on luovuttava kokonaan hiilestä. Tässä sopimusluonnoksessa maiden päästövähennystavoitteet eivät ole riittävän kunnianhimoisia alle 2 asteen tavoitteen saavuttamiseen. Tavoitteiden ja keinojen pitää vastata toisiaan. Maiden pitäisi heti kiristää päästövähennystavoitteitaan ja niiden riittävyyttä pitäisi tarkastella 2-3 vuoden välein, ehdottaa Johan Rockström, Tukholman kestävän kehityksen keskuksen johtaja.

Lue myös:

    Uusimmat