Tutkijat paljastivat vuoden, jolloin on ollut kamalinta olla ihminen

Tutkijat paljastivat vuoden, jolloin on ollut kamalinta olla ihminen 0:33

Tutkijaryhmä on saanut selville, että vuosi 536 jälkeen ajanlaskun alun oli ihmisille varsin tuhoisa. Se käynnisti ihmiskunnan kannalta ikävän sattumusten sarjan.

Moni muistelee mennyttä vaaleanpunaisten linssien läpi. Uusi tutkimus kuitenkin toteaa, että eräs tietty vuosi 500-luvun puolivälissä kannattaa yksinkertaisesti unohtaa.

Historioitsijoiden ja tutkijoiden tiimi on todennut, että vuosi 536 käynnisti surkeiden sattumusten sarjan ihmiskunnan historiassa. 

Valtava tulivuorenpurkaus syöksi taivaalle valtavan tuhkapilven, joka verhosi taivaan pohjoisella pallonpuoliskolla peittäen taivaan pimeyteen ja sai lämpötilan laskemaan niin paljon, että sadot tuhoutuivat ja seurauksena oli nälänhätä. Näin kertoo tutkimuksen tekoon osallistunut professori Christopher Loveluck brittiläisestä Nottinghamin yliopistosta.

Kurjuus pahentui vielä vuonna 542, kun paiserutto alkoi levitä kylmyyden ja nälän näivettämien kansojen keskellä Rooman keisarikunnan itäosissa.

Tulivuori purkautui Islannissa

Uutissivusto CNN kertoo, että Loveluckin tutkijaryhmä on yhdessä Mainen yliopiston ilmastonmuutoksen instituutin (the Climate Change Institute) jäätiköiden tutkija Paul Mayewskin kanssa saanut selville, mistä tuhkapilvi sai alkunsa.

Tutkija analysoivat Colle Gnifetti -jäätiköltä Sveitsin Alpeilta keräämiään jäänäytteitä ja pystyivät tutkimaan yli 2000 vuotta säilyneitä ilmansaasteita. Näin kertoo Antiquity-lehdessä julkaistu tutkimus.

Jäästä löydetyt ainekset tarjoavat todisteita siitä, että tulivuoren purkaus tapahtui Islannissa eikä Kaliforniassa, kuten aiemmin on luultu.

Euroopan talous lamaantui

Tulivuorenpurkaus ja vuoden 542 rutto saivat aikaan taloudellisen lamaannuksen Euroopassa. Pysähtyneisyyden aika kesti Loveluckin mukaan yli 30 vuotta, aina vuoteen 575, jolloin alkoi tapahtua käänne parempaan. Tästä käänteestä on todisteena jäänäytteissä näkyvien ilman mukana kulkevien partikkeleiden kohonnut määrä.

Lyijymalmia käytettiin hopean sulattamiseen, ja tuon malmin löytyminen tarjoaa Loveluckin mukaan todisteita siitä, että arvokas metalli oli jälleen kerran kysyttyä uusien kolikkojen teossa, kun Euroopan talous alkoi kasvaa nopeasti vuonna 640.

– Taloudellisesta muutoksesta vuosien 640 ja 660 välillä on todisteita, Loveluck kertoo.

Lähde: CNN​​​​​​​

Lue myös:

    Uusimmat