Ukrainalainen identiteetti on monimutkaisempi kokonaisuus kuin kriisin uutisoinnista voisi päätellä, sanoo Ukrainan tutkija Arseniy Svynarenko.
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa luennoiva ukrainalaissyntyinen Svynarenko kertoo, että on olemassa venäjän- ja ukrainankielisiä ukrainalaisia, mutta eivät he ole kielen perusteella automaattisesti venäjä- tai länsimielisiä.
Suurin osa ukrainalaisista puhuu sujuvasti sekä ukrainaa että venäjää. Arki ja bisnes pyörivät kahdella kielellä. Kotikielenään ukrainaa ilmoittaa puhuvansa alle 40 prosenttia kansalaisista.
Kansasta 64 prosenttia kertoo pitävänsä itseään ukrainalaisena ja 34 prosenttia etnisenä venäläisenä. Lisäksi maassa asuu muita pienempiä ryhmiä.
Erimielisyyksiä on, mutta ei mitään sellaista, joka tukisi Suomenkin mediassa nähtyjä spekulaatioita sisällissodasta, Svynarenko sanoo.
– Ukrainasta katsottuna sisällissodan ajatus on mahdoton, samoin ajatus Venäjän hyökkäyksestäkin.
Kieltä tai etnisyyttä enemmän ukrainalaisia jakavat poliittiset näkemykset. Kansalaiset suhtautuvat poliitikkoihin epäluuloisesti, eikä yhtä yhdistävää johtohahmoa ole, sanoo Ukrainan tutkija, yhdysvaltalainen Mark Teramae Aleksanteri-instituutista.
Alueellinen identiteetti onkin Ukrainassa vahva.