Tutkija: Vanhempia syyllistetään turhaan älypuhelimen räpläämisestä – "Toivon, että mustamaalava keskustelu loppuisi"

Mediassa on kirjoitettu viime vuosina paljon siitä, kuinka vanhempien somen-käyttö ja älypuhelimissa roikkuminen on haitaksi pienten lasten kehitykselle.

Viime viikolla Mertala kirjoitti Mediakasvatusseuran verkkosivuilla vastaväitteen otsikolla Pahat ja laiskat vanhemmat pilaavat medialla lastensa elämän.

Hänen mukaansa mediassa käydyt keskustelut pohjautuvat yksittäisiin havaintoihin tai tutkimuksiin, jotka eivät ole tarpeeksi laajoja, jotta niistä voitaisiin vetää yleisiä johtopäätöksiä.

– Jos tämän kaltaisia yleistyksiä tuodaan median kautta julki, ihmisille voi syntyä vääriä käsityksiä aiheesta.

Esimerkiksi hänen tutkimuksensa mukaan ensimmäisen vuoden lastentarhaopettajaopiskelijoilla on kielteinen kuva vanhempien mobiililaitteiden käytöstä. Tämä kuva on Mertalan mukaan pitkälti samankaltainen kuin median antama käsitys.

Mertala toivoisi, että mediassa keskusteltaisiin aiheesta vähemmän kärjistäen laajamittaisen näytön puutteen takia.

– Toivon, että mustamaalaava ja syyttelevä keskustelu loppuisi.

Älypuhelin ärsyttää enemmän kuin kirja

Sosiaalipsykologian tutkija Eerik Mantere on tutkinut vanhempien kännyköiden käyttöä kollegansa Sanna Raudaskosken kanssa. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 26 suomalaisperhettä.

– Jos selvitetään, kuinka paljon ihmiset syövät kroissantteja, se ei ole kiinnostavaa. Jos kuvataan mitä seurauksia sillä on, se on kiinnostavaa. Siten tiedämme syödä niitä kohtuudella.

Kun ihminen keskustelee ja näprää kännykkäänsä, hänen huomionsa jakautuu kahdelle asialle. Tällöin hänen läsnäolonsa kärsii, eikä hän välttämättä osoita eleillään seuraavansa keskustelua.

Sama ongelma voi olla esimerkiksi kirjan kanssa, mutta älypuhelimeen verrattuna siinä on ero: keskustelukumppani tietää kirjaa lukevan ihmisen lukevan kirjaa, mutta mitä älypuhelinta selaava tekee?

Etsiikö hän keskustelun aiheeseen liittyvää tietoa? Vastaako hän nopeasti työviestiinsä? Vai onko hän kyllästynyt toisen kanssa jutteluun ja katsoo elokuvien trailereita?

Lisäksi älypuhelimiin ja muihin laitteisiin liittyy erilaiset käyttäytymisnormit.

– Jos lapsi haluaa näyttää isälle piirustusta ja kuulee isän puhuvan työpuhelua, hän tietää ettei pidä häiritä. Älypuhelimen kanssa ei tiedetä, onko okei keskeyttää.

Mantereen mukaan yksittäisetkin esimerkit ovat merkittäviä, koska ne kertovat mitä ongelmia älypuhelimiin liittyy ja ne voivat herättää ihmiset pohtimaan omaa käyttäytymistään.

Media otsikoi juttuja railakkaasti

Aiheesta on jo kertynyt tutkimusta, mutta yleensä otokset ovat melko pienet, kuten Mantereen ja Raudaskosken tutkimuksissa.

– Kun tutkimukset yhdistyvät siihen, mitä jo havaitaan omasta kokemuksesta, niin voidaan tehdä jotain päätelmiä. Kyllähän me nähdään, että ihmiset eivät ole vuorovaikutuksessa samalla tavalla älypuhelimen kanssa kuin ilman sitä, Mantere sanoo.

Mantere on kuitenkin Mertalan kanssa samaa mieltä siitä, että olisi mielenkiintoista selvittää kuinka laajasta ongelmasta vanhempien älypuhelimien käytössä on kyse, vaikka pitääkin itse ongelman tutkimista mielenkiintoisempana.

Hän myös myöntää toimittajien otsikoivan juttuja välillä railakkaammin.

– Lukijoilla on kuitenkin sen verran medialukutaitoa, että ihmiset tietävät otsikoiden olevan tarkoituksella vetäviä.

Mertalan mukaan ongelma ei kuitenkaan ole pelkästään toimittajien artikkeleissa, vaan myös mielipidekirjoituksissa, joita nostetaan esiin.

Mertala kertoo mielipidekirjoituksesta, jossa kirjoittaja kertoo kuinka äiti sai lapsensa syömään, kun antoi tälle mobiililaitteen käteen. Kirjoittaja piti tätä inhottavana: lapset pitäisi saada syömään muilla keinoilla.

Mertalan mukaan tämän kaltaisten yksittäisten havaintojen perusteella tehdyt yleistykset luovat väärää mielikuvaa todellisuudesta.

– Eräässä yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa on selvitetty, että aikuiset rauhoittavat lapsiaan yleisemmin värityskirjoilla, leluilla ja kirjoilla kuin mobiililaitteilla.

Hän ei kuitenkaan lyttää ideaa, etteivätkö mobiililaitteet voisi viedä vanhempien huomiota heidän lapsistaan. Mertalan mukaan tutkimustyön näyttö ei kuitenkaan vastaa sitä, miten laajana ja läpäisevänä ilmiö mediassa esitetään.

Huomenta Suomessa keskusteltiin viime vuoden puolella älypuhelinten käytöstä