Suomen ja Ruotsin kuoppaiseksi käyneellä Nato-tiellä on keskitytty paljolti Turkin vastalauseisiin. Toinen jäsenyyksien hyväksymistä panttaava jäsenmaa Unkari ei välttämättä ole yhtään sen helpompi tapaus. Ironista kyllä, Unkarin tärkein perustelu vitkuttelulle on sama kuin Suomen ja Ruotsin syy Natoon hakeutumiselle: Venäjä.
– Unkari laskee sen varaan, että Venäjä voittaa sodan Ukrainassa. Pääministeri Viktor Orban asemoituu niin, että hän voi todistaa Putinille, että Unkari on tehnyt kaikkensa jarruttaakseen Natoa ja pysyäkseen hyvissä väleissä Venäjän kanssa, arvioi tutkija Katalin Miklossy Helsingin yliopistosta.
Hänen mukaansa kaikkein huolestuttavinta on se, että Unkarissa puhutaan koko ajan rauhan saamisesta aikaan Ukrainassa. Orbanin ja Fidesz-puolueen näkökulmasta rauhan esteenä ei kuitenkaan ole Putin vaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi, jonka pitäisi käytännössä suostua alueluovutuksiin rauhan hintana.
Unkari ajaa siten venäläismielisyydessä kirkkaasti ohi Turkista, joka on aseistanut Ukrainaa ja sanonut tavoitteena olevan "oikeudenmukainen rauha" – mutta nimenomaan Ukrainan kannalta.
EU:n oikeusvaltiovaatimukset kaihertavat
Suomi ja Ruotsi sekä myös Naton johto ovat toistuvasti muistuttaneet kahden hakijamaan täyttävän jo kirkkaasti Naton jäsenyyden kriteerit. Miklossyn mukaa tällä ei ole Unkarin päätöksenteon kannalta mitään merkitystä.
– Jos jäsenyyskriteereistä pidettäisiin kiinni, niin Unkaria itseään ei otettaisi jäseneksi Natoon tai EU:hun, tutkija muistuttaa.
Lue myös: Uusi aikamääre Suomen ja Ruotsin Nato-käsittelylle Unkarissa
Venäjän ohella Unkari haluaa vaalia suhteitaan Turkkiin. Kolmas Unkaria kaihertava asia on ollut EU:n oikeusvaltioperiaate ja maalta pidätetyt EU-tuet.
Unkarin parlamentin on odotettu ottavan Nato-ratifioinnin käsittelyyn, kun se palaa istuntotauolta 20. helmikuuta alkavalla viikolla.