Unkarin pääministeri Viktor Orbánin suosio perustuu taitavaan sisäpolitiikkaan ja häikäilemättömään uhkakuvilla pelotteluun. Viime vaaleissa vaalivoitto varmistettiin muukalaisvihamielisyydellä ja EU:n pakolaispolitiikkaa vastustamalla, nyt vaalitaistelun kansainvälinen puoli kiertyy Ukrainan sodan ympärille, kirjoittaa MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Heikki Piuhola.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán on ollut yhtäjaksoisesti vallassa 12 vuotta, yhden hallituskauden jo aikaisemminkin ja sunnuntaina Orbán varmistaa viidennen hallituskautensa. Hän on Euroopan poliittisessa historiassa yksi pisimpään hallitusvastuussa pysyneistä pääministereistä. Samalla Orbán on betonoinut Fidesz-puolueen pysymisen vallassa. Kahden kolmasosan määräenemmistöllä puolue on muuttanut vaalipiirijakoa itseään suosivaksi ja varmistanut että suurimman puolueen aseman vaaleissa saavuttava saa lujan otteen Unkarin hallitsemisessa.
Fideszin valtakaudella oppositiopuolueet ovat saaneet tuta suurimman puolueen vallan. Oppositio on hajanainen ja alle kolmasosan vähemmistöllä parlamentissa sillä ei ole sananvaltaa. Kunnallisvaaleissa oppositiopuolueet taktikoivat useilla paikkakunnilla ja saivat sovittua yhteisistä ehdokkaista. Fidesz menetti valtansa muutamassa kaupungissa, myös pääkaupungissa Budapestissa.
Haastaja Puumalasta
Nyt parlamenttivaalissa yritetään samaa taktiikkaa: kuusi puoluetta vasemmalta oikealle asettui yhden puolueettoman ehdokkaan, Peter Marki-Zayn taakse. Marki-Zay on pienen Hódmezövásárhelyn kaupungin pormestari, Kanadassa opiskellut ja työskennellyt seitsemän lapsen isä ja harras katolinen. Mies osaa muutaman sanan suomeakin, vaimonsa kätilöopintojen takia perhe asui vajaan vuoden 90-luvulla Puumalassa.
Gallupeissa Marki-Zay ja Orbán olivat vielä joulukuussa melko tasoissa, mutta viime kuukausina Fidesz on nostanut kannatustaan ja nyt opposition ja päähallituspuolueen välinen ero on 3-6 prosenttia. Oppositio tarvitsisi kuitenkin reilun vaalivoiton, että se saisi parlamenttiin riittävän enemmistön. Nyt vaalivoitoksi lasketaan jo se, että Orbánin Fidesz ei saisi parlamenttiin enää 2/3 määräenemmistöä.
Orbánin suosio perustuu taitavaan sisäpolitiikkaan ja häikäilemättömään uhkakuvilla pelotteluun. Viime vaaleissa vaalivoitto varmistettiin muukalaisvihamielisyydellä ja EU:n pakolaispolitiikkaa vastustamalla, nyt vaalitaistelun kansainvälinen puoli kiertyy Ukrainassa käytävän sodan ympärille. Orbán lupaa turvallisuutta – sitä ettei Unkari sekaannu sotaan, Ukrainan pakolaiset saavat tulla mutta rajan yli, mutta aseapu Unkarin kautta ei tule kysymykseenkään.
Kuuluuko Unkari itään vai länteen?
Unkari ei yksin halua vastustaa EU:n Venäjä-pakotteita, mutta ainakin Viktor Orbán on pidättynyt tiukasti presidentti Vladimir Putinin arvostelemisesta. Tämä katkaisi jo Unkarin välit läheisimpiin liittolaismaihinsa, Puolaan, Tsekkiin ja Slovakiaan. Orbán kävi talvella Moskovassa sopimassa edullisen maakaasusopimuksen Putinin kanssa. Siitä hän haluaa ehdottomasti pitää kiinni. Kaasun hyväksyminen Venäjän vastaiseksi pakotteeksi ei tule kuuloonkaan. Opposition pääministeriehdokas haluaa Unkarin ja Orbánin vihdoin päättävän, kuuluuko se länteen vai itään.
Kotimaan politiikassa Fidesz ratsastaa taitavasti perhepolitiikkaa tukien, alle 25-vuotiaiden perheille luvataan huimat tuloveroalennukset, eläkeläisille yksi ylimääräinen kuukausieläke ja vaalien yhteydessä järjestettävässä kansanäänestyksessä unkarilaiset saavat ottaa kantaa myös koulujen sukupuoliopetukseen. Fideszin mukaan samaa sukupuolta olevien liitot eivät sovi perhearvoja korostavaan Unkariin.
Unkari saa EU:lta ensi viikolla kirjeen. Maan on vastattava EU:n selvityspyyntöön oikeusvaltiorikkomuksista kevään aikana. Kysymys ei ole Unkarin kannalta mitättömästä asiasta. EU on kieltäytynyt maksamasta koronaelvytyspakettiin liittyviä miljardiavustuksia. Unkarin vastauksista ja sitoumuksista oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen riippuu, antaako komissio luvan maksujen suorituksiin. Unkari on yksi EU:n suurimmista nettosaajista. Maata vastaan on käynnissä useita selvityksiä EU-tukien väärinkäytöksistä.
Suhtautuminen Suomen Nato-hakemukseen kysymysmerkki
Suomi on yksi niistä EU-maista, jotka ajavat tiukkaa linjaa Unkarin ja Puolan oikeusvaltiorikkomuksista. Näitä maita on selvä enemmistö Euroopan unionissa. Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyshakemuksen kannalta Unkari arvioidaan ennakolta yhdeksi kysymysmerkiksi. Naapurimaansa Ukrainan Nato-ehdokkuutta Unkari on vastustanut tiukasti vuodesta 2014, Krimin miehityksestä lähtien.
Asiantuntija-arvioiden mukaan Unkari ei yksin uskaltaisi asettua Suomen ja Ruotsin mahdollisten Nato-jäsenhakemusten esteeksi, mutta koska jäsenyys puolustusliitossa vaatii kaikkien jäsenmaiden parlamenttien hyväksynnän, sillä olisi mahdollisuus viivyttää jäsenyyden hyväksymistä lähes rajattomasti. Tai käydä "kauppaa" omien oikeusvaltio-ongelmiensa katsomisesta läpi sormien tilanteessa, jossa Länsi haluaa korostaa yhtenäisyyttään Venäjää vastaan.