Analyysi: Joutuuko sotapelkoinen Ruotsi aneluretkelle Orbánin hoviin, vai onko Naton isoimman veljen aika taas ärähtää?

EU:ssa Ruotsi on muiden mukana arvostellut Unkarin oikeusvaltion ja demokratian tilaa, ja tukee toimia Orbánin politiikkaa vastaan. Se risoo haavoitetun kansallismielisyyden (Trianonin sopimus 1920) tunnossa elävää Budapestin hallintoa.

Unkari voi myös muistuttaa, että se on vuokrannut Ruotsilta 2026 asti Jas Gripen -hävittäjiä, että ’jatketaanko sopimusta’? 

Orbán haastaa yhä muuta EU:ta, kyynisesti hyödyntäen EU:n yksimielisyysperiaatetta. Orbán perääntyy minimin vain, jos paine eli EU:n rahoituksen jäädyttäminen käy liian kovaksi. Ruotsi sinänsä on Orbánin poliittisella kartalla ei-niin-suuri-maa. 

Pitääkö Orbán lupauksensa siitä, että Unkari ei ole viimeinen maa, joka Ruotsin jäsenyyden hyväksyy? 

Parlamenttipelin hän jo hävisi Turkille. Unkarin kansanedustuslaitos palaa normaaliaikataulun mukaan talvitauolta koolle helmikuussa.

USA:n vai Venäjän kainalossa?

Orbán eilen kutsui Kristerssonin ”neuvottelemaan” Nato-jäsenyydestä. Kristersson ei ole vastannut, mutta ulkoministeri Tobias Billström toisti länsinaapurimme kannan: ei tässä nyt ole enää neuvoteltavaa, dialogia toki voidaan käydä. 

Valokeilan kohdistuessa täysivalolla Unkariin Orbánin paine lisääntyy. Yhdysvallat ei kuulu EU:hun, mutta se on Natossa ja sen kaikkein isoin veli. Verhojen takana Washington painostanee Unkaria.

Kyse on niin Natosta kuin Ukrainasta ja Euroopasta. Toistaiseksi Orbán on kulkenut Vladimir Putinin käsikirjoituksen sisällä, vaikkei julkisesti. Unkarista voi odottaa kuitenkin nopeita käänteitä, tarvittaessa. 

Lue myös: Puolustusministeri Häkkänen: Ruotsalaisia herätellään varoituksilla sodasta – "Suomalaisetkin tiedostavat millainen maa tuossa naapurissa on"

210 vuotta sodasta

Ruotsissa on viime aikoina puhuttu huolestuneesti jopa sodan mahdollisuudesta. Sellainen on monisukupolvisesti vierasta, jääkylmä pulahdus Itämereen.

Tiedämme, että Ruotsi soti viimeksi 1814. 

Mutta eivät melkein konfliktit tai kärjekkäät riidat naapurien kanssa ole täysin vieraita. Norjan irtautuminen personaaliunionista ja itsenäistyminen 1905 oli erittäin kova pala Tukholmassa, samoin Ahvenanmaan päätyminen Suomelle Kansainliiton päätöksellä 1921. Ruotsi kutistui, muttei ole potenut orbáninunkarilaista menetetyn valtakunnan haamusärkyä. 

Toisen maailmansodan aikana Ruotsin läpi kulki natsi-Saksan joukkoja, välirauhan aikana Suomi suunnitteli valtioliittoa Ruotsin kanssa. 

Kylmän sodan aikana puolueeton Ruotsi oli tiiviisti lännen kanssa tekemisissä. Ja olihan se neuvostoliittolaisen U-137-sukellusveneen ilmestyminen karille Karlskronassa lokakuussa 1981 iso asia. Ruotsi etsi sukellusveneitä Tukholman saaristossa. Sille naureskeltiin. 

Pääministeri Kristersson puhui eilen illalla askeleen ottamisesta lähemmäksi Natoa Ankaran äänestyksen jälkeen. Se on käytännön opettamaa. Eikä historia ole täysin kiertänyt Ruotsia, vaikka Ruotsi itse on kävelemässä täysijäseneksi länsiyhteisöön, johon se on aina kuulunut.