"Täysin kohtuuton" heikennys kotitalous- ja hoitotyötä teettäville, katsoo Veronmaksajat.
Hallitus tavoittelee sadan miljoonan euron säästöjä tiukentamalla kotitalousvähennyksen ehtoja ensi vuodesta lähtien. Vastikään päättyneellä lausuntokierroksella kaavailtuja toimia vastustivat sekä palveluiden tuottajien että niitä käyttävien etujärjestöt. Suunniteltuihin toimiin ei tehty muutoksia tiistain budjettiriihessä.
Aikeena on karsia vähennyksen enimmäismäärää ja laskea korvausprosentteja. Omavastuuosuus nostetaan sadasta eurosta 150 euroon.
Vähennyksen enimmäismääräksi ehdotetaan 2 250 euron sijasta 1 600 euroa, työkorvausten korvausprosentiksi 40 prosentin sijasta 35 prosenttia. Palkoissa vähennys alenisi kaksi prosenttiyksikköä ja olisi 13 prosenttia.
Samalla kotitalous-, hoiva- ja hoitotyötä sekä fysio- ja toimintaterapiaa koskeva korotettu kotitalousvähennys päättyisi vuoden 2024 lopussa.
Tiukennukset ovat osa laajempaa pakettia veromuutoksia, johon sisältyy myös muutoksia muun muassa ansio- ja eläketuloverotukseen.
Lue myös: Nämä kaikki yöpäivystykset lakkautetaan – ministeri Juuso kertoi sairaalaverkon muutoksista
Pienet työt jäävät ulkopuolelle
Vähennyksen karsimista asettuivat vastustamaan muun muassa Veronmaksajain Keskusliitto, Suomen Yrittäjät, Suomen Omakotiliitto, Kaupan liitto, Keskuskauppakamari, Hyvinvointiala, Suomen Kotityöpalveluyhdistys sekä Eläkkeensaajien keskusliitto.
Lausunnoissa epäillään, että tiukennukset vauhdittavat harmaata taloutta, heikentävät työllisyyttä rakennusalalla, saavat ihmiset lykkäämään tarpeellisia remontteja ja karsimaan kunnossapitoa ja vaikeuttavat ikääntyneiden pärjäämistä kodeissaan.
Suomen Yrittäjät pitää etenkin omavastuun korottamista haitallisena. Monet pienemmät työt jäävät korotuksen jälkeen vähennyksen ulkopuolelle.
– Ehdotuksella voi olla harmaan talouden torjuntaan negatiivinen vaikutus, koska omavastuuosuuden alle jäävien työsuoritusten osalta puuttuu kannuste teettää työ velvoitteensa hoitavalla yrityksellä, Yrittäjät toteaa.
Veronmaksajain keskusliitto pitää etenkin kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöhön tulevaa leikkausta "täysin kohtuuttomana". Järjestö laskee, että tänä vuonna vähennyksestä hyötyy, jos vähennyskelpoista työtä hankitaan yli 167 eurolla. Leikkausten jälkeen palveluja pitäisi hankkia yli 429 eurolla.
Lue myös: Hätähuuto hallitukselle: Opiskelijat joutuvat asumaan kadulla
Ruotsissa roimasti suurempi vähennys
Remontoinnissa vähennyksen heikennys jää pienemmäksi. Taustalla on se, että kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön korvausprosenttia on tämän vuoden loppuun korotettu väliaikaisesti 60 prosenttiin. Myös maksimimäärä on väliaikaisesti korotettu kolmeen tuhanteen euroon.
Remonteissa korvaus on taas ollut 40 prosenttia ja maksimimäärä 2 250 euroa vuodesta 2020.
LVI-alan etujärjestö LVI-Tekniset Urakoitsijat arvioi, että kotitalousvähennyksen supistamisella olisi suora kielteinen vaikutus kunnossapito- ja perusparannustöihin muutenkin vaikeassa suhdannetilanteessa.
Järjestön mielestä mallia kannattaisi ottaa Ruotsista, jossa remonteista voi vähentää liki 6 600 euroa eikä omavastuuta ole ollenkaan.
Samaa Ruotsin mallia suosittelee myös Erikoiskaupan liitto. Suomeen suunniteltu muutos voi koitua kalliiksi ja säästö jäädä saamatta.
– Remonttirakentamisen vähentyminen ja harmaan talouden lisääntyminen saattaa vähentää verotuottoja enemmän kuin hallituksen esitysluonnoksen mukainen säästö, liitto arvioi.
Palkansaajakeskusjärjestöt jakautuvat kotitalousvähennyksen kohdalla kahteen leiriin. SAK ja STTK pitävät kotitalousvähennysten ehtojen kiristämistä perusteltuna tapana säästää valtion menoja, kun taas Akava vastustaa sitä.
Hyvä leikkauskohde jatkossakin
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) huomauttaa lausunnossaan, että tutkimuksissa kotitalousvähennyksen ei ole todettu tuovan käyttäjien joukkoon uusia kuluttajia, joten sen työllisyysvaikutukset näyttävät jäävän pieniksi. Vähennystä käyttävät eniten suurituloiset kotitaloudet ja nykyisen mallisen vähennyksen rahoittamiseen kuluu vuosittain noin puoli miljardia euroa, VATT toteaa.
– Kotitalousvähennyksen pienentäminen hallituksen esityksen mukaisesti on hyvä kohde julkisen talouden sopeutukselle. Jos lisäsopeutuskohteita kaivataan, voisi kotitalousvähennyksen lisäsupistus olla hyvä kohde harkittavaksi, VATT kirjoittaa lausunnossa.