Kiroilun on todettu lievittävän kipua, parantavan fyysistä suoristuskykyä ja myös helpottavan stressiä. Kiroilusta kirjan kirjoittaneen tutkijan mukaan kiroilusta voi olla hyötyä myös lapsen kielelliselle kehittymiselle.
Saako lapsia lahjoa? Katso lastenpsykiatrin vastaus yllä olevalta videolta.
– Kiroilu on osa lapsen sosiaalista kehitystä. Vanhempien tulisi ennemmin tukea lapsen kiroilua kuin kieltää se, sanoo itseään kiroilututkijaksi tituleeraava neurotutkija Emma Byrne The Times -lehden haastattelussa.
Kiroilun positiivisista vaikutuksista Swearing is Good for You: The Amazing Science of Bad Language -nimisen kirjan kirjoittanut Byrne uskoo, että kiroilu auttaa lasta ymmärtämään kieltä paremmin.
Byrne perustelee väitettään sanomalla, että kiroilun kieltäminen ei poista kirosanojen salaperäisyyttä, eikä auta lasta ymmärtämään niihin liitettyjä tunteita.
Kiroilu toimii sosiaalisena liimana
Psychology Today -sivustolla sosiaalipsykologi Ronald E Riggio kirjoittaa, että lapsien kirosanavarasto kehittyy tavallisesti samassa tahdissa muun sanavaraston kanssa. Samanikäiset lapset käyttävät tavallisesti samoja kirosanoja.
CBC-radiokanavan haastattelussa Byrne toteaakin, että kirosanat toimivat sosiaalisena liimana lasten välillä. Hänen mukaansa kiroilu ovat helppo keino ilmaista tunteitaan selkeästi myös sellaiselle ihmiselle, jonka kanssa kommunikointi on tavallisesti haastavaa.
Kiroilutilanne syyniin
Vanhempien tulisi sosiaalipsykologi Riggion mukaan huomioida asiayhteys, jossa kirosanoja käytetään: samat kirosanat voivat tarkoittaa niin toisen loukkaamista, yllättymistä kuin intohimoakin.
Kun lapsi sitten kiroaa, kannattaa vanhemman Byrnen mukaan kysyä kiroilun syytä. Heidän tulisi myös miettiä, miten he itse suhtautuvat kiroilemiseen kussakin tilanteessa.
Lapsilla kun on tapana omaksua kiroilutapansa vanhemmiltaan, vaikka toki muullakin ympäristöllä on vaikutuksensa.
Lähde: IFL Science, The Times, Psychology Today, CBC, Child and Youth Health
***
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.