Tutkija: Suurvaltasuhteet ennallaan Trumpin valinnan jälkeen – vain hieman uutta väritystä

Tällaisia perusasioita ovat hänen mukaansa suhteiden sisäänrakennettu jännite ja määrätynlainen kilpailuasema monessa maailmanpoliittisessa kysymyksessä.

– Venäjällä on antiamerikkalaisuutta ja Yhdysvalloissa jossain määrin Venäjä-fobiaa. Nämä eivät lähde pois oli presidentti kuka tahansa, hän huomauttaa.

Samalla on hänen mukaansa niin, että johtajan vaihtuessa kokonaiskuvaan tulee kuitenkin jotain uutta väritystä. Uusia kokonaissävyjä saattaa Smithin mukaan tulla esimerkiksi auki oleviin Syyrian ja Ukrainan kysymyksiin.

– Mahdollisesti voidaan ajatella, että Yhdysvallat antaa Syyria-ongelmakokonaisuuden Venäjälle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Yhdysvallat vetäytyisi Lähi-idästä, vaan esimerkiksi jopa panostaisi enemmän läsnäoloon vaikkapa Irakissa.

Ukrainan kohdalla Trumpin hallinnolla voi Smithin mukaan olla valittavanaan kaksi erilaista vaihtoehtoa.

Ukrainan hallintoa saatetaan kritisoida vahvasti, mikä ei välttämättä tarkoita ollenkaan Krimin miehityksen hyväksymistä, tai sitten päädytään ottamaan Ukraina vahvemmin siipien suojaan.

– Molemmat vaihtoehdot saattavat olla vaikeita Venäjän näkökulmasta.

Smith ei myöskään usko Trumpin valinnan muuttavan Naton ja Venäjän suhteiden perusviritystä.

– Jos Trump sanoo, että Eurooppaan ei tuoda lisää joukkoja, tämä ei hänen mukaansa tyydytä lainkaan nyky-Venäjän hallintoa. Se on käärmeissään niistä joukoista, jotka on jo nyt päätetty tuoda lähemmäksi Venäjän rajoja.

– Vetäytyminen on vaikeaa, koska edelleen Yhdysvalloissa kongressi ja senaatti ovat republikaaneilla. He ovat niitä, jotka ovat olleet päättämässä Naton lisäjoukkojen lähettämisestä esimerkiksi Baltiaan.

– Sama väki on tehnyt päätöksen sanktioista ja vielä puhunut vahvemmista sanktioista Syyrian kohdalla. Tämä väki on tehnyt myös Magnitski-lain. Nythän näiden kaikkienhan täytyisi sanoa olleensa hetki sitten väärässä.