Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternakin mukaan yleensä provokaatiot on yleensä aiheuttanut vain toinen osapuoli, Venäjä.
– Provokaatiot vaikuttavat vain negatiivisesti ilmapiiriin. Näissä kaikissa tilanteissa on nähtävissä, että on yleensä vain yksi osapuoli, Venäjä, joka on toiminut jollain provokatiivisella tavalla tai muuten aggressiivisesti.
– Sitten he yrittävät osoittaa, että he voivat ratkaista tämän ongelman. Eli he aiheuttavat ongelman ja he ratkaisevat ongelman. Tämä on ehkä nähty myös meidän rajallamme, Salonius-Pasternak kuvailee provokaatiotilanteita.
Kokous ensi viikolla
Nato ja Venäjä pitävät suurlähettilästason kokouksen ensi viikolla Brysselissä. Kokous on ensimmäinen laatuaan kahteen vuoteen.
Välit Venäjään ovat huonot, mistä muistutti maanantainen venäläiskoneiden lentäminen yhdysvaltalaisaluksen lähellä Itämerellä. Tilanne on yhä kireä myös Itä-Ukrainassa ja yhteenotot Vuoristo-Karabachissa ovat kantautuneet julkisuuteen.
Salonius-Pasternak ennustaa, että Naton ja Venäjän kokoukselta ei tule odottaa konkreettisia tuloksia.
– Tärkeintä on, että tauon jälkeen tavataan. Tavallaan saadaan tämän tason keskusteluyhteys taas käyntiin, kuvailee tulevan kokouksen antia Salonius-Pasternak MTV:n Seitsemän Uutisten studiovieraana ollessaan.
Tilanne on erilainen kuin Kylmän sodan aikana.
– Kylmän sodan aikana oli ymmärrys, että pienistä asioista, kuten amerikkalaisaluksen ohilentämisestä, ei kannattaisi ottaa riskiä siitä, että kolmas ydin maailman sota alkaisi.
Salonius-Pasternak muistutti Seitsemän Uutisissa, että Natossa Venäjän aggressiivista toiminnan ei nähdä muuttuvan kovin pian. Lisäksi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija muistuttaa, että Venäjä on kovin iso maa.
– Tämä on yksi niistä tarinoista, että Nato jotenkin piirittäisi Venäjää. Voidaan katsoa koko Venäjää ja sen raja-alueita, niin pieni osa sen länsirajasta on kosketuksissa Natoon.