Nykyajan sodankäynti eli kybersodankäynti on näkynyt myös Krimin kriisissä.
Kriisin aikana kyberhyökkäysten kohteiksi ovat joutuneet niin Krimin separatistit, ukrainalaiset kansanedustajat kuin Kreml ja sotilasliitto Natokin.
Vaikka ulospäin hyökkäys Naton pääsivulle voi vaikuttaa melko harmittomalta toiminnalta, asiantuntijan mukaan kyberhyökkäyksillä on iso rooli.
- Kyberhyökkäykset ovat selvästi Venäjän niin sanotussa työkalupakissa. Tällöin mietitään, käytetäänkö tällaista hyökkäystä, sotilaallista keinoa vai suojataanko vaikka esimerkiksi kaasu- tai öljyhanoja, sanoo Geneven turvallisuuspolitiikan instituutin GCSP:n tutkija Aapo Cederberg MTV Uutisille.
- Jos ajattelemme näitä EU:n mahdollisia tulevia pakotteita, niin kyllähän Venäjä haluaa niihin jollain tavalla vastata. Kyberhyökkäys on hyvä keino, koska sillä saadaan taas poliittinen ristiriita tilanne, kun ei voida selvästi osoittaa tekijää. Hyökkäykset voidaan saada näyttämään siltä, että ne ovat tulleet jostain muualta. On siis vaikea todistaa, että ne olisivat Venäjän tekosia.
"Ukraina kybervakoilun kohteena jo pitkään"
Myös ”Cyberbergiksi” tituleerattu tutkija kuitenkin toteaa, että myös kyberhyökkäysten tekijät jättävät jälkiä tekosistaan ja heidät on mahdollista jäljittää.
- Jäljityskeinoja on monenlaisia. Tekijä voidaan jäljittää teknisesti, ja kyllä sieltä aina jostain se niin sanottu sormenjälki löytyy, Cederberg sanoo.
- Samanlailla kuin Venäjä näkee, että sotilaalliset keinot ovat ulkopolitiikan jatke, myös kyberhyökkäykset tarjoavat uudenlaisen aseen. Niissä on tiettyjä hyviä puolia hyökkääjän kannalta, ja ne ovat hyvin yllätyksellisiä. Se toimijahan on aina vähän niskan päällä, jolla on aloite käsissä ja joka pystyy yllättämään.