Venäjä panostaa informaatiovaikuttamiseen, koska "hyökkäys ei ole mennyt kuin Strömsössä" – tämä on Kremlin pahin pelko nyt

Sota Ukrainassa jatkuu jo toista viikkoa ja esimerkiksi Mariupolin humanitäärinen tilanne on tällä hetkellä katastrofaalinen.

Britannian puolustusministeriön mukaan Ukrainan vastarinta on edelleen tullut Venäjälle yllätyksenä.

– Olisi ihme, jos Venäjä ei pistäisi isompaa vaihdetta sisään ja rupeaisi niin ilmavoimillaan kuin maavoimien tulenkäytöllä entistä voimakkaammin etenemään, arvioi sotilasstrategian dosentti Mika Kerttunen MTV Uutiset Liven lähetyksessä.

– Samaten kybertilassa voimankäytön ja vaikuttamisen pitäisi lisääntyä, koska Venäjän hyökkäys ei ole mennyt niin kuin Strömsössä, Kerttunen kuvaa.

Pelko ydinaseiden ottamisesta käyttöön on varjostanut monen sotaa seuraavan mieltä.

– Toivottavasti se on pelkkää retoriikkaa. Ydinaseet ovat Venäjän ajattelumallissa aseita muiden joukossa, mutta ennen kuin siihen turvauduttaisiin, Venäjän joukkojen tilan pitäisi olla katastrofaalinen.

"Kansaa pidetään pimennossa ja heille syötetään puppua"

Monet kansainväliset mediayhtiöt ovat keskeyttäneet toimintansa Venäjällä koska Venäjä on pyrkinyt vaikuttamaan kansalaistensa saamaan tietoon muun muassa uudella niin sanotulla "valeuutislailla". Samaan aikaan useat sosiaalisen median palvelut puolestaan ovat lopettaneet toimintansa Venäjällä.

Yhteiskunta Venäjällä sulkeutuukin nyt entisestään eivätkä kansalaiset saa oikeaa käsitystä Venäjän hyökkäyksen vakavuudesta ja maan tekemistä sotarikoksista.

– Venäjän kansaa pidetään pimennossa ja heille syötetään puppua. Ehkä Venäjällä oli sellaiset luulot, että tämä on tällainen drive-in-sota ja että ukrainalaiset eivät taistelisi ja länsi ei uskaltaisi tehdä mitään. Heille tuli strateginen yllätys vastaan.

– Venäjällä kansan tietoisuus on tällä hetkellä Kremlin totuus. Muuten vastustaminen olisi hyvin paljon voimakkaampaa. Suurin pelko Kremlissä on, että oma kansa kääntyisi heitä vastaan.

Informaatiovaikuttamisen pääkohde on ihminen

Kyberhyökkäykset tapahtuvat ensisijaisesti tietoverkoissa ja hyökkäyksissä voidaan esimerkiksi manipuloida tallennettua tietoa tai estää tiedon käyttöä.

Informaatiovaikuttaminen puolestaan voi osittain käyttää kybertilan ominaisuuksia hyväkseen.

– Mutta vaikuttamisen kohde on lopulta ihmisten päänuppi, ajatukset ja tilannetietoisuus. Sillä voidaan vaikuttaa myös poliittisten päättäjien päätöksentekoon.

Venäjä saattaa pelätä lännestä tulevia kyberiskuja

Venäjää pidetään yhtenä maailman kybersuurvalloista. Sodan aikana se on tehnyt palvelunestohyökkäyksiä esimerkiksi Ukrainan eri ministeriöiden sivuille.

– Mutta ihmeellisen vähän se on saanut aikaan. Venäjä ei ole myöskään käyttänyt maailmalaajuista kybervaikuttamista. Haittaohjelmia ei ole aktiivisesti levitetty, Ukrainan tiedonvälityskykyä ei ole tuhottu.

Venäjä ei siis ole toiminut maineensa mukaisella tehokkuudella kyberiskuissa. Kerttusen mukaan tämä voi johtua myös lännen vastaiskun pelosta.

– Lännen palvelujen ja kriittisen infrastruktuurin toiminnan hankaloittaminen olisi eskaloiva tekijä. Venäjä ei välttämättä halua lähteä sille tielle, koska se tietää, että lännestä tulisi vähintäänkin vastaavanlainen vastaus.

– Kun vastapuoli rupeaa olemaan yhtenäinen länsi ja Yhdysvallat, siinä toivottavasti tulee heille terve harkinta myös mieleen.

Millaisia oikeussääntöjä sodankäynnissä on ja millä tavoin Venäjä on rikkonut niitä? Mitä merkitsi tasavallan presidentti Sauli Niinistön vierailu Yhdysvalloissa? "Myös kuvat valkoisesta talosta Niinistön vierailulta ovat informaatiovaikuttamista", vastaa sotilasstrategian dosentti Mika Kerttunen MTV Uutiset Liven lähetyksessä. Katso koko haastattelu videolta!