Väitöskirjatutkija kiristäisi asuntokauppaan liittyvien verovapauksien ehtoja. Hänen mukaansa oman asunnon luovutusvoiton verovapaus ja ensiasunnon varainsiirtoverovapaus vaatisivat täsmentämistä, jos valtion veroetuja haluttaisiin tarkastella uudelleen.
Väitöskirjatutkija Petra Lyly tarkastelee talousoikeuden väitöskirjassaan kodin verotukia, kuten oman asunnon luovutusvoiton verovapautta, ensiasunnon varainsiirtoverovapautta, asuntovelkojen korkovähennystä ja kotitalousvähennystä. Väitöskirja tarkastetaan ensi viikolla.
Lue myös: Kuinka paljon sinä saisit asuntolainaa? Asiantuntija vastaa omasta kodista unelmoiville: "Kannattaa olla realisti"
Veroedun voi saada jopa pelkästä tontista
Luovutusvoiton verovapaudessa on kyse siitä, että omistamansa asunnon voi myydä ilman luovutusvoiton verottamista pääomatulona, jos myyjä on jossain vaiheessa asunut asunnossa kaksi vuotta yhteen menoon. Tuloksena on se, että henkilö voi ajan saatossa myydä lukuisia asuntoja ilman asunnon myynnin voitosta maksettavaa noin 30 prosentin veroa.
– Luovutusvoiton verovapaus voi koskea useampaa asuntoa kerrallaan, työasuntoa, alaikäisten lasten opiskeluasuntoa tai jopa tonttipaikkaa, jos siinä on sijainnut joskus oma asunto, Lyly kuvailee.
Hän pitää luovutusvoiton verovapauden skaalaa laajana. Hän kertoo tuon verovapauden tulkintaongelmien kulminoituvan vuoden 1982 lakimuutokseen, jossa verovapauden edellytyksistä poistettiin vaatimus asumisesta asunnossa välittömästi ennen myyntiä.

