Mennyt kesä on ollut poikkeuksellisen lämmin muun muassa hellepäivien määrässä mitattuna. Pohjois-Suomen tuntureilla ei ole mitattu yhtä monia hellepäiviä kuin etelässä, mutta poikkeuksellisen tuntureiden kesästä on tehnyt kesän vähälumisuus.
Vaikka ajatuksena vähäluminen kesä voi tuntua erikoiselta, Jyväskylän yliopiston tutkijan Pekka Niittysen mukaan Lapin tuntureilla lumi on tavallisesti läsnä vielä pitkälle kesään ja vuotuinen lumiaika on tuntureilla pitkä. Tänä kesänä lumi suli tuntureilta kuitenkin poikkeuksellisen aikaisin.
– Esimerkiksi Mallan luonnonpuistossa Kilpisjärvellä on sellaisia paikkoja, joista lumi tyypillisesti sulaa vasta hyvin myöhään elokuussa tai ei sula ollenkaan. Tänä kesänä lumi suli kuitenkin kyseisiltä paikoilta jo heinäkuussa. Oman kymmenen vuotta kestäneen tutkijaurani aikana lumi ei ole sulanut Mallalta näin aikaisin, Niittynen kertoo.
Kun kuluvan kesän kaltaiset poikkeuksellisen lämpimät kesät ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät, saattaa Lapin pitkään lumikauteen ja kylmiin sekä haastaviinkin olosuhteisiin sopeutuneiden kasvilajien tulevaisuus olla Niittysen mukaan uhattuna. Tämä johtuu Niittysen mukaan siitä, että iso osa tunturiluonnon lajistosta on riippuvainen nimenomaan pitkästä lumikaudesta.
Yksi erityisen vähäluminen kesä ei vielä muuta tuntureiden ekosysteemiä, vaan kyse on pitkän ajan trendeistä. Niittynen kuitenkin huomauttaa, että muutos on lämpenemään päin: vuotuisen lumiajan pituus on lyhentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana, joillain pohjoisen alueilla jopa useita viikkoja. Suuret muutokset kasvillisuudessa ovat kuitenkin hitaita ja vievät aikaa.
Lajikato Tunturi-Lapissa voi kiihtyä entisestään
Kun ilmasto lämpenee ja lumikausi lyhenee, eteläisemmät pidempään kasvukauteen sopeutuneet lajit alkavat kilpailla samoista alueista ja syrjäyttävät kylmempiin olosuhteisiin sopeutuneet lajit. Tällöin lyhyeen kasvukauteen ja kylmään tunturiluontoon sopeutuneiden lajien elintila muuttuu kapeammaksi.