Ilmastonmuutos on jo vaikuttanut Suomen kasvi- ja eläinlajeihin, kertoo tuore tutkimus.
Viileään ilmastoon sopeutuneet linnut ja perhoset ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi. Tilalle on tullut lämpimään sopeutuneita lajeja. Tutkijoiden mukaan muutokset voivat johtaa lajiston kiihtyvään yksipuolistumiseen tulevina vuosikymmeninä.
Valkovuokot kukkivat Helsingin Viikissä. Vaikka ilmasto lämpenee, ne todennäköisesti viihtyvät täällä jatkossakin. Tuoreen tutkimuksen mukaan lämpimään ilmastoon sopeutuneet metsäkasvit eivät ole runsastuneet viimeisten 30 vuoden aikana, vaikka ilmasto on lämmennyt.
Lintu- ja perhoslajistossa sen sijaan näkyy muutoksia.
– Ylipäätään Suomen lajisto muuttuu niin, että lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit lisääntyvät ja kylmään ilmastoon sopeutuneet lajit vähenevät, tiivistää Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Jussi Mäkinen.
Punarinnat yleistyvät, räkättirastaat vähenevät
Esimerkiksi riekot ja metsot vähenevät, samoin punatulkut, punakylki- ja räkättirastaat. Yleistyviä lajeja ovat muun muassa punarinta, käpytikka, käki, naakka, korppi ja sepelkyyhky.
Yleisimmät perhoslajit säilyvät, mutta muutoksiakin tapahtuu.
– Etenkin yöperhosilla kylmään sopeutuneet lajit vähenevät voimakkaasti ja lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit lisääntyvät hieman, mutta se ei korvaa kylmään sopeutuneiden lajien vähenemistä. Päiväperhosten osalta havaittiin samanlainen trendi, selittää Mäkinen.
Lajisto yksipuolistuu, metsätuholaisriski kasvaa
Kun kylmään sopeutuneet lajit pikkuhiljaa poistuvat, lajisto yksipuolistuu. Siinä on riskinsä.
– Lajiston yksipuolistuminen johtaa siihen, että yhteisöstä tulee epävakaampi. Yksi laji saattaa äkkiä runsastua voimakkaasti, koska siltä puuttuu vaikka luontainen vihollinen tai pidäkkeet sen runsastumiselta. Tällaiset lajit voivat olla vaikka tuholaisia ihmistoiminnan näkökulmasta, huomauttaa Mäkinen.
Esimerkiksi riski kirjanpainajien, mäntypistiäisten ja muiden metsätuholaisten lisääntymiselle kasvaa.
Viileään sopeutuneiden lajien ahdinkoa voidaan helpottaa muun muassa lisäämällä suojelualueita ja monipuolistamalla maankäyttöä.
– Kylmään ilmastoon sopeutuneiden lajien elinympäristöjä voidaan ylläpitää sillä, että Suomessa on vanhoja metsiä ja monipuolista maankäyttöä. Jos maankäyttö muuttuu hyvin samankaltaiseksi eli on pelkkää talousmetsää ja yksipuolisia ympäristöjä, niin lajisto yksipuolistuu. Vanhat metsät ovat myös ympäristöltään viileämpiä kuin talousmetsä tai avoin maasto, kuvailee Mäkinen.
Systemaattinen lajiseuranta apuna
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia lajistoon tutkittiin käyttäen apuna kansallisissa lajiseurannoissa kerättyä aineistoa.
– Tutkimme lajiston muutosta pitkien aikasarjojen kautta. Suomessa on pitkä perinne, että lajistoa seurataan systemaattisesti samoissa paikoissa vuosien ja vuosikymmenten ajan ammattilaisten ja lajiharrastajien yhteistyönä. Jos meillä ei olisi pitkäaikaista, systemaattista lajistoseurantaa, olisimme täysin sokeita sille, mitä ympäristössä tapahtuu, sanoo Mäkinen.
Ilmastonmuutoksen vaikutus on voimakas
Tutkimustulokset tarjosivat yllätyksen myös asiantuntijalle.
– Yllätys oli se, että muutokset ovat näin yhdenmukaisia. Esimerkiksi päivä- ja yöperhosten ja lintujen osalta muutos on hyvin samankaltainen eli vaikka puhutaan hyvin erilaisista lajeista, niin silti lajiryhmät reagoivat hyvin samalla tavalla ilmastoon. Se kertoo myös siitä, että ilmastonmuutoksen vaikutus on hyvin voimakas, pohtii Mäkinen.
Tutkija muistuttaa, että ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt kasvi- ja eläinlajeihimme.
– Tärkeä opetus on se, että ilmastonmuutos ja sen vaikutukset eivät ole mitään kaukaista tulevaisuutta vaan se tapahtuu nyt, tässä, muistuttaa Mäkinen.
