Vanhan viisauden mukaan vastustajaa ei yleensä kannata aliarvioida. Valko-Venäjää 26 vuotta johtanut itsevaltainen presidentti Aleksandr Lukashenko vaikuttaa syyllistyneen tähän virheeseen jo pari kertaa lyhyen ajan kuluessa.
Äänestäjien painostus, vaalivilppi ja kansainvälisten tarkkailijoiden puute taannee sen, että Lukashenko valitaan jo kuudennelle perättäiselle virkakaudelle sunnuntain presidentinvaaleissa. Vaalien alla on kuitenkin nähty poikkeuksellisen laajaa julkista liikehdintää hallintoa vastaan.
Tutkija Kristiina Silvanin mukaan muutosvaatimukset ja kansalaisliikehdintä saattavat jatkua odotetusta vaalituloksesta huolimatta.
– Mutta vain siinä tapauksessa, ettei Lukashenko järjestä uutta sortoaaltoa. Moni on puhunut, että ilmapiiri Valko-Venäjällä on nyt jotenkin muuttunut, mutta kestääkö se muutos, Silvan Ulkopoliittisesta instituutista pohtii.
Vastustus levisi maaseudulle
Silvanin mukaan poikkeuksellista nykytilanteessa on se, että muutosta maahan ovat vaatineet koulutettujen kaupunkilaisten lisäksi myös presidentin perinteiset tukijat eli työväestö ja maaseudun asukkaat.
– Siksi se on niin valtavan suuri uhka Lukashenkolle. Enää ei voi entiseen tapaan syyttää 'mellakoinnista' Minskissä lattea hörppiviä it-nörttejä, Silvan kuvaa.
Valko-Venäjän talous on ollut jo pitkään vaikeuksissa, mutta Lukashenkon joutumista ahtaalle juuri nyt selittää suurelta osin pari pahaa virhearviota. Ensinnäkin hän vähätteli koronaepidemian vaaraa eikä määrännyt kunnon vastatoimia tautia vastaan. Virus ei tästä välittänyt, tauti levisi, ja ihmiset joutuivat turvautumaan keskinäiseen apuun muun muassa suojatarvikkeiden hankinnassa.
Silvanin mukaan tämä osoitti, ettei lupauksella pitää huolta kaikista ollut katetta.
Vaarattomasta haastajasta tuli uhka
Lukashenkon toinen virhearvio oli poliittinen ja osin seksistinen. Opposition kolmea varteenotettavinta presidenttiehdokasta estettiin hyvissä ajoin asettumasta ehdolle. Heistä yhden, Sergei Tihanovskin vaimon Svetlanan, sallittiin kuitenkin astua miehensä tilalle.
Lukashenkon mukaan naisesta voi koskaan tulla presidenttiä Valko-Venäjällä. Aluksi vaikuttikin siltä, ettei Svetlana Tihanovskaja kestäisi paineita. Hän pohti vedet silmissä, asettuako ehdolle vai ei.
– Lukashenko varmaa ajatteli, että millainen uhka tuommoinen kolmekymppinen kotirouva voi olla, joka itkee kameroiden edessä, Silvan pohtii.
Muiden ehdokkaiden koneistojen asetuttua Tihanovskajan tueksi itsevarmuus on kasvanut ja kampanjatilaisuudet vetäneet valtavia ihmisjoukkoja.
Tihanovskaja itse on korostanut olevansa sijaisehdokas, joka haluaa varmistaa todellisen seuraajan valitsemisen Lukashenkolle vapaissa vaaleissa.
Eliitti ei vielä rakoile
Itsevaltaisten hallintojen kaatumisessa olennaista on johtajan ympärillä olevan eliitin rakoilu. Siitä ei Silvanin mukaan näy Valko-Venäjällä vielä merkkejä.
Lukashenko näyttää aavistelevan jotain. Puheessaan silmäätekeville aiemmin tällä viikolla hän varoitti, että petturuudesta rangaistaan. Silvanin mukaan eliitillä voi olla paljon menetettävää.
– Kynnys ryhtyä sumplimaan jotain Lukashenkon selän takana niin kauan kun hän on vallassa on kyllä tosi korkea, tutkija summaa.
Silvanin mukaan Lukashenko on toiminut sikäli johdonmukaisesti, ettei hän ole alkanut tehdä myönnytyksiä. Se olisi eliitille viesti heikkoudesta.
Lue myös: Ulkoministeri Haavisto kehottaa Valko-Venäjää vapauttamaan mielenosoittajat: maassa on vangittu presidentinvaalien alla yli 250 ihmistä
