Lukashenkon kostotoimia hillitsee Putinin pelko, arvioi tutkija: "Pitäisi saada selkeä käsitys, mitä EU voi tarjota Valko-Venäjälle"

Seuraavana aamuna naapurimaa Liettuan ulkoministeri Linas Linkevicius tviittasi Tihanovskajan olevan turvassa ja lastensa luona Liettuassa.

– Häntä ilmeisesti painostettiin eikä hänellä ollut paljoa muuta vaihtoehtoa kuin lähteä maasta, Linkevicius kertoi myöhemmin.

Tilanteen sekavuutta lisäsi se, että julkisuuteen levisi samaan aikaan kaksikin videonauhoitusta. Niistä toisessa tunteikas Tihanovskaja selittää "vaikeaa päätöstä" jättää maansa.

– Luulin tämän vaalikampanjan kovettaneen minut ja antaneen minulle voimaa kestää kaikki. Mutta luultavasti pysyin samana heikkona naisena, joka olin alussa. Lapset ovat kaikkein tärkeintä elämässä, Tihanovskaja sanoi.

Myöhemmin Valko-Venäjän valtiollisessa mediassa levisi toinen video, jossa Tihanosvkaja vaikuttaa lukevan valmiiksi laadittua lausuntoa.

Siinä vedotaan mielenosoittajia lopettamaan protestit ja noudattamaan lakia. Tukijoiden mukaan Tihanovskaja oli tehnyt nauhoituksen pakon edessä.

Tihanovskaja on keulakuva, ei johtaja

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Ryhor Nizhnikaun mukaan Tihanovskajan poistumisella maasta ei ole mullistavaa merkitystä, koskä tämä ei ollut koskaan protestien varsinainen johtaja.

– Ihmiset ymmärtävät, että hän päätyi ehdokkaaksi vastoin tahtoaan, eikä häneen sen vuoksi ladattu kovin korkeita odotuksia, tutkija perustelee.

Ennennäkemättömistä protesteista huolimatta Nizhnikau ei ennusta presidentti Aleksandr Lukashenkon joutuvan väistymään vielä lähiaikoina.

Hän perustelee näkemystä sillä, etteivät nykyiset ruohonjuuritason mielenosoittajat ole järjestäytyneet kunnolla eikä heillä ole selkeää ohjelmaa vaihtoehdoksi. Hallinto sen sijaan pitää yhtä.

Nizhnikau arvioi Lukashenkon voittaneen tämän erän ja protestien hiljalleen hiipuvan.

Jotain on kuitenkin Valko-Venäjällä peruuttamattomasti muuttunut: kaikille on nyt selvinnyt, ettei kansan ja yhteiskunnan enemmistö tue nykyhallinnon jatkoa kuinka pitkälle tahansa.

EU:lla linjantarkistuksen paikka

Nizhnikaun mukaan seuraavien protestien tai vaalien yhteydessä, ehkä kolmen tai viiden vuoden päästä, Lukashenkon vastustajat lienevät valmiiksi järjestäytyneet selkeän ohjelman ja johtajan taakse.

Silloin eliitin yhtenäisyyskin voi alkaa rakoilla, mistä tällä kertaa ei vielä ole näkynyt merkkejä.

– Kysymys ei ole siitä, jääkö Lukashenko valtaan, vaan milloin hän kaatuu, Nizhnikau tiivistää.

Tutkijan mukaan lännen ja EU:n olisikin syytä tarkistaa suhtautumistaan Valko-Venäjään ja sen oppositioon Lukashenkon jälkeisen ajan varalle. Tähän saakka selkeää linjaa ei hänen mukaansa ole ollut.

– Jos EU ei ala paneutua tähän, niin voimme nähdä, kuinka Valko-Venäjän kansa kaataa Lukashenkon hallinnon, mutta liittyy sitten Venäjän projekteihin. Pitäisi saada selkeä käsitys siitä, mitä EU voi tarjota Valko-Venäjälle ja sen kansalle, Nizhnikau muotoilee.

Hänen mukaansa Lukashenkon mahdollisia kostotoimia protestien jälkeen puolestaan hillitsee halu säilyttää edes jonkinlaiset välit EU:hun ja välttää siten joutuminen aivan kahden kesken Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.

Katso yllä olevalta videolta, kuinka Valko-Venäjän vaalit etenivät.