Paperittomien terveydenhuollon laajentaminen koskemaan myös kiireetöntä hoitoa nostattaa mielipiteitä puolesta ja vastaan.
Sosiaali- ja terveysministeriössä etsitään parhaillaan ratkaisua siihen, miten paperittomien eli ilman oleskelulupaa tai sosiaaliturvaa Suomessa oleskelevien henkilöiden terveydenhuolto hoidetaan.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tuoreen selvityksen mukaan paperittomien terveydenhuolto ei toteudu tällä hetkellä asianmukaisesti. THL ehdottaa, että paperittomat saisivat samat oikeudet terveyspalveluihin kuin kuntalalaiset. Vaihtoehtona on myös kaksi suppeampaa mallia.
Pelko terveyspalvelushoppailusta
Suunnitelman vastustajien mielestä palveluiden laajentaminen lisäisi Suomen vetovoimaa jo liikaakin ja toisi meille huomattavan määrän esimerkiksi ulkomaalaisia synnyttäjiä. THL:n asiantuntija ampuu väitteen alas sanomalla, että esimerkit muualta Euroopasta eivät tue ajatusta terveydenhuollon vetovoimatekijöistä.
- Ruotsissa ja Hollannissa on tarkasteltu asiaa, eikä siellä ole havaittu laajennettujen palveluiden tai edes sosiaaliturvan lisäävän merkittävästi tulijoita, sanoo THL:n tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki.
Sen sijaan taustalla vaikuttavat ”työntötekijät”, eli lähtömaan epäkohdat.
Sodat ja turvattomuus saavat ihmiset jättämään kotimaansa ja hakeutumaan esimerkiksi turvapaikanhakijoiksi. Myös EU:n laajentumisen myötä on selvitetty, minne muuttoliikkeet suuntautuvat ja mistä syystä.
- Esimerkiksi Romaniaa huomattavasti lähempääkin löytyy maita, joissa synnyttäminen on mahdollista maan hoidon piirissä, esimerkkinä Ranska. En tiedä, miksi sieltä haluttaisiin tulla Suomeen saakka, THL:n Keskimäki sanoo.
Kritiikkiin voi kuitenkin olla syytäkin.
-Suhtaudun itsekin hyvin kriittisesti siihen, että tietyt maat laiminlyövät omien kansalaistensa terveydenhuollon. Kansainvälisellä tasolla pitäisi pyrkiä vaikuttamaan siihen, että kaikki maat huolehtisivat kaikkien asukkaidensa terveydestä, Keskimäki sanoo.