Paperittomien terveydenhuollon laajentaminen koskemaan myös kiireetöntä hoitoa nostattaa mielipiteitä puolesta ja vastaan.
Sosiaali- ja terveysministeriössä etsitään parhaillaan ratkaisua siihen, miten paperittomien eli ilman oleskelulupaa tai sosiaaliturvaa Suomessa oleskelevien henkilöiden terveydenhuolto hoidetaan.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tuoreen selvityksen mukaan paperittomien terveydenhuolto ei toteudu tällä hetkellä asianmukaisesti. THL ehdottaa, että paperittomat saisivat samat oikeudet terveyspalveluihin kuin kuntalalaiset. Vaihtoehtona on myös kaksi suppeampaa mallia.
Pelko terveyspalvelushoppailusta
Suunnitelman vastustajien mielestä palveluiden laajentaminen lisäisi Suomen vetovoimaa jo liikaakin ja toisi meille huomattavan määrän esimerkiksi ulkomaalaisia synnyttäjiä. THL:n asiantuntija ampuu väitteen alas sanomalla, että esimerkit muualta Euroopasta eivät tue ajatusta terveydenhuollon vetovoimatekijöistä.
- Ruotsissa ja Hollannissa on tarkasteltu asiaa, eikä siellä ole havaittu laajennettujen palveluiden tai edes sosiaaliturvan lisäävän merkittävästi tulijoita, sanoo THL:n tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki.
Sen sijaan taustalla vaikuttavat ”työntötekijät”, eli lähtömaan epäkohdat.
Sodat ja turvattomuus saavat ihmiset jättämään kotimaansa ja hakeutumaan esimerkiksi turvapaikanhakijoiksi. Myös EU:n laajentumisen myötä on selvitetty, minne muuttoliikkeet suuntautuvat ja mistä syystä.
- Esimerkiksi Romaniaa huomattavasti lähempääkin löytyy maita, joissa synnyttäminen on mahdollista maan hoidon piirissä, esimerkkinä Ranska. En tiedä, miksi sieltä haluttaisiin tulla Suomeen saakka, THL:n Keskimäki sanoo.
Kritiikkiin voi kuitenkin olla syytäkin.
-Suhtaudun itsekin hyvin kriittisesti siihen, että tietyt maat laiminlyövät omien kansalaistensa terveydenhuollon. Kansainvälisellä tasolla pitäisi pyrkiä vaikuttamaan siihen, että kaikki maat huolehtisivat kaikkien asukkaidensa terveydestä, Keskimäki sanoo.
Helsinki hoitaa jo paperittomat
Nykylainsäädäntö takaa paperittomille vain kiireellisen hoidon. Helsingissä on sen sijaan ollut käytössä jo jonkin aikaa laajennettu hoitokäytäntö, joka sisältää nykyjärjestelmän mukaisen kiireellisen hoidon lisäksi raskauden ja synnytyksen edellyttämän seurannan ja hoidon.
Myös alle 18-vuotiaille tarjotaan terveyspalvelut kuten suomalaislapsille.
– Helsinki on näyttänyt jo esikuvaa paperittomien terveydenhuollon järjestämisessä ja ollut edistyksellinen, sanoo vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto.
Mahdolliset lisäkustannukset THL:n ehdottamissa laajennetuissa terveydenhuoltomalleissa olisivat noin 300 000 – 800 000 euroa vuodessa tuhatta paperitonta kohden. .
Osa olisi vaatimassa paperittomilta maksun hoitopalveluiden kustannuksista, mikä ei THL:n asiantuntijoiden mukaan kuitenkaan käytännössä toteutuisi.
Paperittomat kannattaa hoitaa
Aiheeseen liittyvä kritiikki on voimakkaan tunneperäistä: miksi suomalaisten täytyy maksaa verovaroillaan ulkomaalaisten terveydenhuolto.
– Paperittomia tai heidän kaltaisessa tilanteessa olevia henkilöitä täällä Suomessa kuitenkin on. Sekä inhimillisestä näkökulmasta ja toisaalta kansanterveydellisesti heidän tilanteensa tulisi hoitaa kuntoon, sanoo tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki.
Pelkona on erilaisten tulijoiden kantamien tarttuvien tautien, kuten tuhkarokon ja tuberkuloosin, leviäminen epidemioina. Huolta lisää se, että Suomessa ei ole hoidettu niihin liittyviä velvoitteita kunnolla.
Ilmo Keskimäki sanoo kuitenkin, että paperittomat eivät ole meille kansanterveydellinen uhka. Tautien ehkäisy ja hoito ajoissa vähentäisi niiden leviämisen mahdollisuutta.
THL:n raportin mukaan Suomessa on noin 1000–1500 paperitonta. Valtaosa paperittomista henkilöistä, eli EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulleista, asuu pääkaupunkiseudulla.