Täystyrmäys hallituksen aikeelle kaventaa paperittomien terveydenhuoltoa – "Taustasyyt enemmän puoluepoliittisia"

– Syntyykin sellainen vaikutelma, että ehdotettavan lakimuutoksen taustasyyt ovat enemmän puoluepoliittisia kuin havaituista todellisista ongelmista johtuvia, Husin lausunnossa sanotaan.

Lausunnon ovat antaneet Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi ja hallintoylilääkäri Teppo Heikkilä.

Husin mukaan viime vuoden alusta voimaan tullut nykyinen lainsäädäntö yksinkertaisti paperittomien hoitoa ja vähensi siihen liittyvää työmäärää.

– Sen arvioiminen, edellyttääkö potilaalla oleva sairaus tai vamma kiireellistä tai välitöntä hoitoa, on käytännön tilanteessa usein haastavaa. Aikaisemmin esimerkiksi päivystystilanteessa jouduttiin käyttämään tämän arviointiin ja siihen liittyviin kirjauksiin suhteettoman paljon aikaa ja resursseja suhteessa itse tarvittavaan hoitoon ja sen antamiseen.

Husin mukaan suurin osa paperittomien potilaiden välttämättömästi hoidettavista sairauksista ja vammoista on sellaisia, jotka hoitamattomina pahenevat ja muuttuvat ajan myötä kiireellisesti hoidettaviksi, jolloin niiden hoitaminen on huomattavasti vaikeampaa.

Lisäksi Hus arvioi, että suunniteltu lakimuutos siirtäisi erityisesti Uudellamaalla hoitovastuuta perusterveydenhuollosta kalliimpaan erikoissairaanhoitoon.

– Sääntelyn tiukentaminen vastaamaan suunnilleen aikaisempaa tulisi siten todennäköisesti pikemminkin lisäämään laittomasti maassa olevien potilaiden hoitoon käytettävää resurssia.

"Kärsimys vaarassa lisääntyä"

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen mielestä lakimuutos tulisi nykymuodossaan jättää tekemättä. Hyvinvointialue katsoo, että erittäin rajallinen määrä hoitoa tarvitsevista jää ilman hoitoa lakiesityksen kriteerien mukaan ja poikkeustapausten selvitystyö kuluttaa resursseja.

– Siten on vahvasti epäiltävissä, että lakiesityksen tuomat hyödyt valtiontalouden ja terveydenhuollon kantokyvylle jäävät marginaalisiksi, mutta inhimillinen kärsimys on vaarassa lisääntyä, kirjoittaa terveydenhuollon toimialuejohtaja Juhani Grönlund Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta.

Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet sanovat, että lakimuutoksella olisi suuri vaikutus määrällisesti pienen ihmisryhmän hyvinvointiin ja terveyteen, mutta pieni vaikutus talouteen ja terveydenhuollon kantokykyyn.

Laillisuusvalvoja ja THL kriittisiä

THL:n mukaan lakimuutos vaarantaisi perustuslaissa turvattuja oikeutta elämään ja oikeutta välttämättömään huolenpitoon. Lakimuutos myös heikentäisi perustuslakiin sisältyvää oikeutta riittäviin terveydenhuollon palveluihin, THL arvioi.

THL ei ennakoi lakimuutoksella olevan merkittäviä myönteisiä taloudellisia vaikutuksia.

– Esitetty sääntelyratkaisu voi johtaa peräti terveydenhuollon kokonaiskustannusten kasvuun säästöjen syntymisen sijaan, THL sanoo lausunnossaan.

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin pitää lakiehdotusta perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta vähintään ongelmallisena.

– Pidän kyseenalaisena, voidaanko ehdotuksen katsoa täyttävän palveluilta edellytettävän vähimmäistason, Sakslin kirjoittaa.

Hänen mielestään asiaan on välttämätöntä saada perustuslakivaliokunnan kannanotto.

Helsinki laajensi palveluita jo 2018

Helsingin pormestarin Juhana Vartiaisen (kok.) mukaan Suomen noin 3 000–6 000 paperittomasta suurin osa asuu Helsingissä tai sen lähialueilla.

Helsingissä vuodesta 2018 alkaen palvelut on laajennettu kaikkien paperittomien osalta koskemaan kiireellisen lisäksi myös välttämätöntä sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Vartiaisen mukaan paperittomien määrä Helsingin terveyspalveluissa ei ole ollut ongelma. Helsingin kaupunki ei kannata lakimuutosta.

– Osaa paperittomien ryhmästä ei ole syytä sulkea välttämättömän terveydenhuollon ulkopuolelle sillä perusteella, että se erityisesti kuormittaisi terveydenhuoltoa, Vartiainen sanoo lausunnossa.