THL:n pääjohtajan mielestä hyvinvointipalveluita on keskitettävä: " Eihän niitä ole terveydenhuollon henkilökuntaa varten rakennettu"
Salmisen mielestä julkisen terveydenhuollon kannattaisi hakea säästöjä keskittämällä palveluita.
Julkaistu 23.12.2023 09:36
MTV UUTISET – STT
Poliitikot joutuvat ensi vuonnakin pohtimaan, miten rahat riittäisivät sosiaali- ja terveyspalveluihin. Jos he kysyvät apua Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n uudelta pääjohtajalta Mika Salmiselta, säästöehdotus on selvä, mutta epäsuosittu. Salmisen mielestä julkisen terveydenhuollon kannattaisi hakea säästöjä keskittämällä palveluita.
– Ihmiset joutuisivat tällöin toki matkustamaan pidemmälle, mutta hoidon laatu voitaisiin taata paremmin.
Salminen sanoo tiedostavansa, että palveluiden keskittäminen kauemmaksi on poliittisesti vaikeaa.
– Paikallisen poliitikon on hyvin vaikea olla päättämässä siitä, että vähennetään paikallisia palveluita ja hyödytetään jotakin toista aluetta. Kyllä se vaikeaa on, mutta se on pakko pystyä tekemään, jotta hoitoalan kriisistä selvitään, Salminen sanoo.
Hän muistuttaa, ettei sairaaloita pidä säilyttää esimerkiksi työpaikkojen turvaamiseksi.
– Sairaalat ovat hyviä työpaikkoja, mutta eihän niitä ole terveydenhuollon henkilökuntaa varten rakennettu, vaan siksi, että ihmiset saisivat hoitoa.
Mielenterveysongelmien hoidossa parannettavaa
Salminen ottaa esille mielenterveysongelmat, joiden hoidon laadun pitäisi olla parempaa. Julkisuudessa ovat viime aikoina järkyttäneet kirjailija Miki Liukkosen ja näyttelijä Jasmin Voutilaisen itsemurhat.
Voutilaisen ja Liukkosen läheiset kertoivat Ylen MOT:lle molempien hakeutuneen hoitoon itsetuhoisuuden vuoksi, mutta he eivät saaneet riittävää hoitoa.
– Se, että ihminen käännytetään pois hoidon piiristä, on aina epäonnistuminen.
Salminen toivoo, että ihmiset saisivat nykyistä kokonaisvaltaisempaa hoitoa julkisessa terveydenhuollossa.
– Kaikilla mielenterveyspotilailla ei ole päihdetaustaa, mutta monilla on. Jos henkilö sitten hakeutuu mielenterveyshoitoon päihdetaustalla, saatetaan häntä edellyttää hoitamaan ensin päihdeongelma kuntoon, vaikka ongelmat ovat kytköksissä toisiinsa. Tässä pitäisi pystyä parempaan.
Sokerille läimäistävä kunnon vero
Haastattelussa Salminen ei oma-aloitteisesti mainitse koronavirusta, joka teki hänestä koko kansan tunteman.
Koronapandemiaa suurempi uhka suomalaisten kansanterveydelle on Salmisen mielestä nyt väestön lihominen. Koronapandemia vähensi Salmisen mukaan arkiliikuntaa, mikä on omiaan pahentamaan ongelmaa.
Ilmiön Salminen on huomannut myös omassa arjessaan.
– Korona-aikana minulle kertyi kiloja. Ei siitä mihinkään pääse.
Salminen toivoo, että hyvinvointialueet eivät karsisi ihmisten liikuntamahdollisuuksista säästäessään menoista. Kansakunnan lihomisen pysäyttäminen vaatisi Salmisen mukaan myös verovipua, kunnollista sokeriveroa.
– Meillä on pienehkö limsavero, jossa pikkuisen verotetaan limsajuomia, mutta se on liian matalalla tasolla.
Sokeriveroa ei Salmisen mukaan ole kokeiltu Suomessa vielä kunnolla.
– Verotus tarvitaan kaikkiin tuotteisiin, joissa on korkea sokeripitoisuus.
Ei viinejä ruokakauppoihin
Alkoholilla on Suomessa kansainvälisesti kovat verot, mutta tästä huolimatta suomalaiset juovat sitä liikaa. Hallitus tuo seuraavaksi kahdeksanprosenttiset alkoholijuomat kauppoihin ja aikoo teettää selvityksen viinien tuomisesta ruokakauppoihin. Hallituspuolueista kristillisdemokraatit vastustaa vahvempien alkoholijuomien tuomista ruokakauppoihin, joten muut hallituspuolueet yrittävät neuvotella asiasta sen kanssa.
Salmisen mielestä hallituksen suunta on riskialtis. Maailmalta on Salmisen mukaan saatu selvää tutkimusnäyttöä siitä, että myynnin vapauttaminen lisää alkoholin haittoja, eikä THL siksi suosittele myynnin vapauttamista.
– Jos haluamme vähentää terveydenhuollon kuormitusta, niin ehkä ei kannattaisi tehdä sellaisia päätöksiä, joiden tiedämme kuormitusta lisäävän.
Alkoholin lisäksi Suomessa on puhututtanut huumeiden käytön rangaistavuudesta luopuminen. THL on jo pitkään vaatinut tietyin edellytyksin huumeiden käytön rangaistavuudesta luopumista, mutta nykyisen hallituksen aikana se tuskin toteutuu.
– Käytön rangaistavuus voi nostaa kynnystä kertoa huumeongelmasta ja lisää riskiä syrjäytymiselle.
Salminen painottaa, ettei THL suosittele minkään huumeen myynnin laillistamista. Haitallista päihteidenkäyttöä Salminen suitsisi panostamalla nykyistä enemmän erilaisten riippuvuuksien ennaltaehkäisyyn ja matalan kynnyksen hoitoon.
Korona-ajan kasvot
THL:n pääjohtajana vuoden alusta aloittava Salminen hyppää tehtävään laitoksen hyvinvointivaikuttajat-osaston johtajan paikalta. Tätä ennen Salminen työskenteli THL:ssä koronapandemian hoidosta vastaavan terveysturvaajat-osaston johtajana viime vuoteen saakka.
Tutkijan uransa THL:n edeltäjässä Kansanterveyslaitoksessa Salminen aloitti 1990-luvulla HI-viruksen parissa.
Salminen muistelee ensimmäisiä vuosiaan tutkijana lämmöllä. Erityisesti homoseksuaaleja ja huumeidenkäyttäjiä sairastuttanut virus vahvisti Salmisen mukaan hänen kutsumustaan työskennellä kansanterveyden eteen.
Useimmat suomalaiset muistavat Salmisen kuitenkin korona-ajan kasvona. Kun jonkun piti avata THL:n rokotelinjaa tai maskisuosituksia televisiossa, paikalle lähetettiin usein juuri Salminen. Salminen näkyi korona-aikana julkisuudessa esimerkiksi paljon enemmän kuin THL:n väistyvä pääjohtaja Markku Tervahauta.
Laitos ei saa olla tuuliviiri
Salminen katsoo, että laitoksen pääjohtajan yksi tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että laitos on uskottava ja sen asiantuntemukseen luotetaan. Tavoite vaatii Salmisen mielestä ennen kaikkea avointa ja jatkuvaa viestintää.
– Meidän täytyy olla mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa koko ajan ja tehdä se rehellisesti ja tietoon perustuen. Joskus myös rohkeasti. Emme voi mennä kaikkeen päivän politiikkaan mukaan, vaan kansanterveyden vaalimisen pitää olla kaiken perusta.
Salmisen mielestä THL:n ei siis pidä antaa suosituksiaan poliittisten intressien tai yleisen mielipiteen pohjalta.
– Jos me arvioimme, että jokin asia on hyväksi kansanterveydelle tai päinvastoin, se pitää sanoa suoraan.
Olemme hyödyttömiä, jos menemme tuuliviirinä sen mukaan, mikä sattuu olemaan suosittua tai jonkin poliittisen agendan takana.
Ensimmäinen laatuaan
Salminen on sikäli poikkeuksellinen valinta THL:n pääjohtajaksi, että hän on laitoksen ensimmäinen pääjohtaja, jolla ei ole lääketieteen koulutusta.
Lääketieteen sijaan Salminen on filosofian tohtori ja on opiskellut biologiaa. Pääjohtajaksi haki muitakin koronapandemian ajalta tuttuja nimiä, kuten THL:n terveysturvaajat-osaston johtaja ja ylilääkäri Otto Helve ja osastopäällikkö Taneli Puumalainen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Salminen sanoo, ettei hän koe lääketieteen koulutuksen puuttumista ongelmaksi, koska laitoksessa työskentelee monien eri alojen tutkijoita ja asiantuntijoita.
– Minusta on hienoa, että tehtävään uskallettiin valita henkilö, jolla ei ole lääketieteen koulutusta.
