Maahanmuuttovirasto kiristää turvapaikkapäätösten tekemisen tahtia huomattavasti. Käsittelijöiden määrää on kasvatettu moninkertaiseksi, puhuttelun kestoa tiivistetään ja paperitöitä tehostetaan. Lisäksi käsittelijöille annetaan lisää valtaa tehdä päätöksiä itsenäisesti. Tiukka tahti herättää myös kysymyksiä.
Vielä viime vuoden alussa turvapaikkahakemuksia käsitteli Maahanmuuttovirastossa reilut kahdeksankymmentä virkamiestä, toukokuun alkuun mennessä heitä on peräti 550. Viraston tavoitteena on tehdä jatkossa tuhat turvapaikkapäätöstä viikossa.
– Tämä on haasteellista, mutta meidän uudella henkilöstöllä on todella kova motivaatio sekä into oppia ja tehdä. Kyllä meillä usko on, että saavutamme tämän kovan tavoitteen, kertoo turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo Maahanmuuttovirastosta.
Näin turvapaikkahakemus käsitellään
1. Turvapaikkaa voi hakea vain Suomessa, ei esimerkiksi etukäteen ulkomailla tai kirjeitse
2. Hakemuksen, perustiedot ja sormenjäljet rekisteriöi Rajavartiolaitos tai Poliisi
3. Hakemus siirtyy Maahanmuuttoviraston jonoon, hakija asumaan vastaanottokeskukseen
4. Maahanmuuttovirasto kutsuu hakijan turvapaikkapuhutteluun
5. Puhuttelussa selvitetään henkilöllisyys, matkareitti ja perusteet suojelulle tai oleskeluluvalle
6. Nopeimmillaan itse päätös voi syntyä muutamassa päivässä, mikäli ei ole tarvetta lisäselvityksille. Usein tarvetta on.
7. Lisäselvityksiä ovat mm. asiakirjojen aitouden tutkiminen, sen kääntäminen, kielianalyysi, iänmääritys ja lähtömaatiedot
8. Maahanmuuttoviraston tehtyä päätöksen, poliisi ilmoittaa hakijalle siitä
9. Jos päätös on myönteinen, hakija saa oleskelulupakortin
10. Jos päätös on kielteinen, poliisi toteuttaa käännytyksen tai hakija hakee tuettuun vapaaehtoisen paluun ohjelmaan
11. Kielteisestä päätöksestä on oikeus valittaa hallinto-oikeuteen
Lyhyempiä puhutteluja, lisää valtaa käsittelijöille
Jotta tavoitteeseen päästään, joitakin toimintatapoja on päädytty muuttamaan. Turvapaikkapuhuttelun kestoa pyritään tiivistämään keskimäärin kolmeen tuntiin.
Lisäksi käsittelijöiden ratkaisuoikeutta on laajennettu. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että myönteisen ratkaisun voi tehdä vain yksi käsittelijä, kielteiseen tarvitaan kaksi. Tätä käytäntöä ihmetellään mm. perussuomalaisissa.
– Kyllähän tämä maalaisjärjellä ajateltuna herättää kysymyksiä, että miksi toimitaan näin. Olisi luontevaa, että kumpaankin päätökseen vaaditaan samat käsittelynormit, arvioi perussuomalaisten kansanedustaja Simon Elo.
Suomen Pakolaisavussakin toivotaan yhtä huolellista käsittelyä kaikille ratkaisuille.
– Jatkossahan myönteistenkin päätösten, turvapaikan tai toissijaisen suojelun, erolla voi olla vaikutusta esimerkiksi perheenyhdistämisoikeuteen. Siinä tapauksessa meidän mielestä molemmat, sekä kielteiset, että myönteiset ratkaisut pitäisi käsitellä ihan yhtä huolella, toivoo Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta.
Maahanmuuttoviraston mukaan yhden käsittelijän menetelmällä käsitellään vain yksiselitteiset tapaukset.
– Yhden käsittelijän päätöksissä pitää olla kyseessä niin sanottu selvä tapaus. Perusteet hakemukselle, dokumentit ja tarvittavat lisäselvitykset on oltava olemassa siten, että siinä ei ole mitään ongelmallista tulkinnallisuutta. Jos on vähänkään epäilyjä, käytössä on tiiminvetäjät ja esimehet, joiden kanssa voidaan konsultoida, Esko Repo perustelee.
"Laatua tarkkaillaan jatkuvasti"
Revon mukaan myös ratkaisujen yhdenmukaisuuteen kiinnitetään jatkuvasti huomiota.
– Meillä on ihan selkeä laaduntarkkailuohjelma. Esimiehet käyvät ristiin läpi ja arvioivat toisten allekirjoittamia päätöksiä, onko siellä jotain laatupuutteita. Meillä käydään myös läpi näitä ratkaisuja jotka tehdään ilman esittelyä ja poimitaan kultakin tekijältä muutama ratkaisu ja arvioidaan sitä, että onko korjattavaa ollut, kertoo Esko Repo.
Uudella, nopeammalla päätöstahdilla jonossa olevat yli 24 000 hakemusta olisi Maahanmuuttoviraston mukaan käsitelty elokuun loppuun mennessä.