Uusi ulkomaalaislaki meni sekoiluksi: Turvapaikanhakijoita ei päästetty töihin, koska viranomaisetkaan eivät osanneet tulkita lakia – Migri pyysi anteeksi

Uudessa laissa viranomaisille annetaan oikeus ottaa turvapaikanhakijan matkustusasiakirjat tarvittaessa. Matkustusasiakirja, kuten passi, voidaan ottaa haltuun siihen asti, kunnes hakijalle myönnetään oleskelulupa tai hän poistuu maasta. 

Maahanmuuttovirasto Migri huolehtii siitä, että tuolloin turvapaikanhakijalla on mahdollisuus todistaa henkilöllisyytensä.

Työskentelyoikeudesta epäselvää tulkintaa

Suurin hämmennys aiheutui kohdasta, joka muuttaa turvapaikanhakijoiden työskentelyoikeutta. 

Migri tiedotti muutoksesta paria viikkoa ennen kesäkuun alkua. Tiedote oli kuitenkin niin sekava, etteivät turvapaikanhakijat saati heitä työllistävät yrittäjät ymmärtäneet, onko työntekijöillä oikeus tulla kesäkuun jälkeen töihin vai ei.

– Siinä oli kahden viikon varoaika, jolloin en niistäkään (Migrin) viesteistä ymmärtänyt, että ketkä minun työntekijöistä nyt jää ilman työoikeutta, sipoolainen yrittäjä Tiina Koivulintu kertoi MTV Uutisille.

Koivulintu oli kouluttanut turvapaikanhakijasta uutta työntekijää yritykselle, mutta töihin asti tämä ei päässyt epäselvyyden takia.

– Jouduin ottamaan varmuuden vuoksi tämän uuden työntekijän pois, etten minä tee mitään laitonta.

Epäselvyydestä koitui monenlaista harmia. Turvapaikanhakijalle piti alkaa selvittää tilannetta, ja samalla Koivulintu yritti omien töidensä ohessa järjestää puuttuvan työntekijän tilalle tuuraajan.

Haastatteluun piti osallistua toinenkin turvapaikanhakijoita työllistävä yrittäjä, mutta tämä ei päässyt osallistumaan haastatteluun työkiireiden takia.

Epäselvän työnteko-oikeustilanteen takia yritys jätti työntekijöitä pois töistä, mikä pakotti yrittäjät tekemään puuttuvien työntekijöiden työpanoksen.

Viranomaiset kieltäytyivät haastatteluista

Työnantajat yrittivät saada vastauksia Migristä, mutta se ei onnistunut. Se johtui siitä, ettei Migrissäkään tiedetty, miten uutta lakia oikein tulkitaan.

MTV Uutiset yritti kuluneella viikolla saada haastattelua niin Migristä kuin sisäministeriöstäkin, mutta kumpikin taho kieltäytyi haastatteluista vedoten siihen, ettei kummallakaan ollut käsitystä lain tulkitsemisesta. Virastot halusivat ensin neuvotella keskenään, miten lakia tulkittaisiin.

Tässä vaiheessa laki oli jo ehtinyt olla voimassa muutaman päivän ajan.

Keskiviikkoiltana Migri poisti vanhan työnteko-oikeuden muutoksesta kertovan tiedotteensa ja päivitti sen uudella, täsmällisemmällä sisällöllä. Tiedotteessa myös pyydettiin anteeksi tiedottamisen sekavuutta.

– Pahoittelemme vilpittömästi, että emme ole pystyneet viestimään asiasta tarpeeksi selkeästi ja ajoissa.

Uusi laki rajaa turvapaikanhakijoiden oikeutta tehdä töitä

Käytännössä uusi laki voi sulkea turvapaikanhakijalta työpaikan oven heti kielteisen päätöksen tullessa. Aiemmin työskentelyoikeus oli voimassa, kunnes kielteinen päätös oli lainvoimainen, eli ettei siihen voi enää hakea muutosta.

Nyt työnteko-oikeus voi loppua jo siinä vaiheessa, kun kielteinen päätös on täytäntöönpanokelpoinen. Kun turvapaikanhakija saa kielteisen päätöksen, hänellä on oikeus hakea siihen muutosta ja viedä asiaa eteenpäin hallinto-oikeudessa.

Kielteinen päätös voi kuitenkin olla täytäntöönpanokelpoinen jo ennen lopullista päätöstä, mikä voi estää työskentelyn – ellei hallinto-oikeus erikseen estä täytäntöönpanoa ennen kuin se on tehnyt oman päätöksensä.

Migrin oikeuspalvelun tulosalueen johtaja Jaakko Reinikainen kertoi MTV Uutisten haastattelussa, että vaikeudet lakimuutoksen kanssa johtuivat siitä, että laki on kirjoitettu epäselvästi.

– Ollaan käyty siitä keskustelua viraston sisällä ja myös sisäministeriön kanssa, että mitä tässä on tavoiteltu. Ollaan osittain saatu hieman ristiriitaista tulkintaohjeistusta, ja se on aiheuttanut sitten sekaannusta asiakkaille asti.

Pakolaisneuvonta: uusi laki valmisteltu hätiköiden

Ulkomaalaisoikeuteen erikoistuneen lakitoimiston ja kansalaisjärjestön Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors on tuskaillut lakimuutosta jo pitkään. Hän kuvaili MTV Uutiset Liven haastattelussa lakipakettia hätiköidyksi ja viime tingassa pakolla läpi viedyksi.

– Niitä on viety turhan kiireellä läpi miettimättä nimenomaan niitä seurauksia, mitä niistä ihmisille on.

Pakolaisneuvonta on huolestunut uusintahakemukseen liittyviä lakimuutoksia. Lindforsin mukaan uusintahakemuksen käsittelyynoton kynnystä on nostettu samalla, kun palautuksia on helpotettu.

Uusintahakemukset ovat tärkeä keino turvapaikkaa hakevalle saada hakemukselle perusteellinen käsittely.

Myönteistäkin löytyy

Lindforsin mukaan lakimuutoksissa on myönteisiäkin kohtia.

Uudessa laissa alaikäisenä yksin maahan tulleen turvapaikanhakijan oikeus perheenyhdistämiseen säilyy, vaikka hakija ehtisi täysi-ikäistyä prosessin aikana.

Toinen kohta on tarveharkinnan poistuminen tilanteissa, jos on ollut maassa jo työperäisellä oleskeluluvalla. Alaa voi siis vaihtaa ilman tarpeen selvittämistä paikallisesti.

Lindfors kuitenkin arvelee, että uusi ulkomaalaislaki on edelleen sekavasti muotoiltu ja se voi johtaa hankaliin tilanteisiin jatkossakin. Esimerkiksi työskentelyoikeuden kohdalla tulee vastaan täytäntöönpanon tulkitseminen, kun ensimmäiset hallinto-oikeuksien päätökset tulevat ja kun korkeimmasta hallinto-oikeudesta haetaan täytäntöönpanokieltoa.

– Korkeimmasta hallinto-oikeudesta haetaan täytäntöönpanokieltoa, mutta se voi tulla viikkojen, kuukausien tai jopa vuoden päästä. Missä vaiheessa tämän ihmisen työnteko-oikeus loppuu, vai loppuuko, se on vähän tulkinnanvarainen asia.