Miten turvapaikkaprosessia voitaisiin parantaa ja nopeuttaa? Sisäministeriön teettämässä selvityksessä 21 suositusta: "Puhuttelijoiden ammattitaito keskeinen prosessin onnistumisen kannalta"
Selvityksen mukaan turvapaikkapuhuttelun kehittämiseen on jatkossakin kiinnitettävä erityistä huomiota. Myös oikeusavun laatua ja laadunvalvontaa tulisi parantaa, yli 130-sivuisessa selvityksessä sanotaan.
– Puhuttelijoiden ammattitaito on tietenkin aivan keskeinen prosessin onnistumisen kannalta, sanoo johtaja Risto Karinen selvityksen toteuttaneesta Owal Groupista.
– Kehittämistyötä on Migrissä jo tehty viime vuosien kokemuksien pohjalta, mutta laadunvarmennus voisi koskea isompaa osaa puhutteluista eli sitä tehdään, mutta varmistuksen määrä voisi olla suurempi.
Virheitä hidasta korjata
Tuoreessa selvityksessä korostetaan alun merkitystä. Hakijan perusteet turvapaikkaan on selvitettävä mahdollisimman hyvin. Virheiden korjaaminen myöhemmin on kallista ja hidasta.
– Me pyrimme miettimään, mitkä ne laatukriteerit voisivat olla. Yhtenä kysymyksenä on se, että mikäli Maahanmuuttoviraston tekemistä päätöksistä valitetaan, niin tuomioistuin arvioi ne vielä itsenäisesti, sisäministeriön kansliapäällikkö Ilkka Salmi sanoo.
– Tämä on toki meille yksi laadunmittari. Miten ne pysyvät tai miten niitä muutetaan ja jos muutetaan, niin millä perusteella. Näitä määriä seurataan.
Oikeusavun laatua tulisi parantaa
Selvityksessä suositellaan, että oikeusavun laatua ja laadunseurantaa parannetaan. Yksityisen puolen osuutta voitaisiin jälleen lisätä. Lisäksi turvapaikanhakijoilla tulisi olla mahdollisuus saada viranomaisen järjestämää oikeusapua ennen turvapaikkapuhuttelua.
Turvapaikkaprosessin yhteydessä voitaisiin myös miettiä erilaisia järjestelyjä niiden kohdalla, jotka todennäköisesti saavat jäädä Suomeen.
– Joissain maissa on niin, että mikäli on lähes 100% varmaa, että hakija saa jäädä, niin myös se prosessi on toisenlainen ja vastaanottokeskus on toisenlainen.