4:22Johan kertoo kannabiksen käytöstään MTV Uutiset Livessä.
Julkaistu 03.11.2019 14:57
Ville Mäkilä
ville.makila@mtv.fi
Turkulainen Johan Kustonen käyttää päivittäin kannabista sisältävää Bedrocan-lääkevalmistetta erityisluvalla. Lääkekannabista hänelle on määrätty selkärangan vaurioon ja siitä johtuviin kroonisiin selkäkipuihin.
Ennen nykyistä lääkitystä Kustosella oli suuria vaikeuksia päästä liikkumaan normaalisti. Kipujen takia hän oli pahimmillaan sänkypotilaana.
– Elämäni olisi edelleen sellaista, ellei minulla olisi lääkekannabista. Se on ainoa lääke, joka pystyy pitämään tilat poissa.
Kustosen kokemukset lääkekannabiksesta ovat erittäin positiivisia.
– Lääkekannabis mahdollistaa päivittäisen toimintani. Ilman sitä se olisi jopa mahdotonta, Kustonen kertoo MTV Uutisille.
Kustosen vuorokausiannos on suuri, kolme grammaa. Vuodessa hän käyttää siis yli kilon kannabista. Hän kokee lääkekannabiksen sopivan itselleen kipulääkkeeksi.
– Lääkekannabis ei vie kaikkea kipua pois, mutta se auttaa hallitsemaan sitä.
Reseptiä lääkekannabikseen ei irronnut helpolla. Ennen lääkekannabisreseptin saamista hän joutui kokeilemaan lukuisia eri kipulääkkeitä, kuten opioideja. Mikään niistä ei auttanut kipuihin.
Turkulainen Johan käyttää jopa kilon lääkekannabista vuodessa ja kuluttaa siihen yli tonnin kuussa: "Lääkekannabiksen saaminen on tällä hetkellä tarpeettoman vaikeaa"
Lopulta Kustonen sai reseptin lääkekannabikseen. Hän kokee sen olevan ainoa lääkeaine, joka on auttanut kipuihin.
Kustosen mukaan lääkekannabiksen käyttöön liittyy edelleen vahva stigma. Vaikka lääkekannabiksen käyttö on laillista, todella harva lääkäri kirjoittaa reseptejä niihin.
– Lääkekannabiksen saaminen on tällä hetkellä tarpeettoman vaikeaa. Hirveän harva lääkäri uskaltaa kirjoittaa siihen reseptiä, koska lääkettä määrääviin lääkäreihin on kohdistettu paineita.
Kannabis ei ole lääkevalmisteena halvimmasta päästä. Kustosen arvion mukaan hänellä menee kuukaudessa lääkkeisiin noin 1 200 euroa. Hän ei saa Kelalta lääkekorvauksia.
– Vaikka toimeentulotukiasetuksessa on kohta, että terveydelle välttämättömät lääkkeet korvataan, Kela ei tee niin.
Kela on syksystä 2017 lähtien tiukentanut linjaansa sen suhteen, voidaanko lääkekannabis huomioida lääkemenona toimeentulotukilaskelmassa. Kelan asiantuntijat arvioivat, voidaanko lääkekannabista pitää potilaalle välttämättömänä lääkkeenä. Kelan asiantuntijat arvioivat, voidaanko lääkekannabista pitää potilaalle välttämättömänä lääkkeenä.
Monissa tapauksissa Kelan asiantuntijalääkäreiden näkemys on ollut, että ei voi. Kustonen ei ymmärrä Kelan linjauksia.
Lääkekorvauksista riidelty Korkeinta hallinto-oikeutta myöten
Siitä, tuleeko lääkekannabisvalmisteisiin myöntää toimeentulotukea, on riidelty ylimpiä oikeusasteita myöten. Yhdeksi esimerkiksi Kustonen nostaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen viime vuoden lokakuulta.
Kyse oli tapauksesta, jossa toimeentulotukea saava asiakas oli valittanut kielteisestä toimeentulotukipäätöksestä hallinto-oikeuteen, koska Kela ei suostunut myöntämään toimeentulotukea lääkekannabikseen.
Hallinto-oikeus kumosi Kelan päätöksen ja palautti asian Kelan uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus katsoi, että Kelalla ei ole toimivaltaa arvioida lääkkeen tarpeellisuutta potilaalle. Kela haki päätökseen muutosta Korkeimmalta hallinto-oikeudelta, mutta KHO hylkäsi valituslupahakemuksen.
Toisessa samantapaisessa tapauksessa Korkein hallinto-oikeus katsoi, että Fimean myöntämää erityislupaa ei voitu pitää yksinään riittävänä perusteena lääkevalmisteesta aiheutuneen menon ottamiseksi huomioon perustoimeentulotukea myönnettäessä.
Kun Kustonen aloitti lääkekannabiksen käytön, hän kuvailee ensimmäisen kolmen viikon olotilojaan ”mystiseksi”. Sen jälkeen kannabiksen päihdyttävä vaikutus katosi.
Vaikka Kustonen käyttää kannabista päivässä kolme grammaa, hän ei koe enää päihtyvänsä aineesta. Kustonen haluaa korostaa sitä, että kannabiksen päihdyttävä vaikutus ei ole syynä lääkekannabiksen käytölle.
Vaikka kannabiksen käyttö lääketarkoitukseen poikkeaa merkittävästi viihdekäytöstä, Kustosen mukaan lääkekannabis koetaan edelleen enemmän huumeeksi kuin lääkkeeksi.
Hänestä tuntuu, että ihmisten mielestä sillä ei ole mitään merkitystä, käyttääkö kannabista luvallisesti vai ei.
Yhtenä lääkekannabiksen ongelmana on se, että lääkeainetta on tutkittu varsin vähän. Koska kannabis on Suomessa lähtökohtaisesti laiton aine, sen tutkiminen on vaikeaa.
– Ensin pitää olla luvat, että saa koskea aineeseen. Tällaisiin jos voitaisiin puuttua, se olisi mahtavaa.
Toinen lääkekannabiksen käyttöä vaikeuttava tekijä on se, että lääkekannabis on kasvatettu ja tuotu ulkomailta mikä puolestaan nostaa tuotteen hintaa. Suomen lainsäädäntö ei salli kannabiksen kasvattamista edes lääkekäyttöön.
– Ei olisi lääkekannabis niin kallista, jos se olisi Suomessa viljeltyä, Kustonen tuumii.
Juttua on muokattu 5.11.2019 klo 10.15. Korjattu juttuun, että ylempiä oikeusasteita myöten on riidelty siitä, tuleeko lääkekannabisvalmisteisiin myöntää toimeentulotukea. Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että lääkekannabisvalmisteiden Kela-korvauksista on riidelty ylemmissä oikeusasteissa.
Lisäksi juttuun on muokattu, että Kela on tiukentanut linjaansa sen suhteen, voidaanko lääkekannabis huomioida lääkemenona toimeentulotukilaskelmassa. Aiemmin jutussa luki, että linjaa on tiukennettu lääkekannabiksen suhteen.
