Turkki jatkaa raivokkaasti puhdistuksia kuukausi epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen. Tiistaina ratsioita tehtiin yli 40 yrityksen tiloihin osana vallankaappausyrityksen tutkintaa. Vallankaappausyritystä seuranneiden tapahtumien aikana myös EU:n ja Turkin välinen pakolaissopimus on kyseenalaistettu tiukasti.
Istanbulissa puhdistukset ovat nyt arkipäivää. Eilen viranomaiset ratsasivat kaupungin oikeustaloja, tänään vuorossa oli 44 yritystä, joita syytetään taloudellisen tuen antamisesta maanpaossa asuvalle muslimisaarnaajalle Fethullah Gülenille. Häntä syytetään vallankaappausyrityksestä. Gülen kiistää asian.
Etsinnät ja pidätykset ovat vain osa mielivaltaiselta vaikuttavaa kehitystä, joka Turkissa on nyt käynnissä. Siksi kesälomailevan EU:n sisältäkin kuuluu jo ääniä, jotka vaativat kritisoivat EU:n ja Turkin sopimusta jyrkästi.
Itävallan ulkoministeri on ollut Turkki-kritiikissään kärkkäin.
– Mielestäni Euroopan pitää olla vahva ja itsenäinen, ei Turkista riippuvainen. Meidän pitää irtisanoutua Turkin kiristyksestä ja suojella itse omia ulkorajojamme, on ulkoministeri Sebastian Kurz linjannut useaan otteeseen itävaltalaismedialle ja samalla suututtanut sanoillaan Turkin.
Tässä on kyse siis maaliskuussa Turkin kanssa solmitusta sopimuksesta. Sen mukaan Kreikkaan laittomasti tulleet siirtolaiset palautetaan Turkkiin. Vastaavasti EU ottaa syyrialaisia suoraan Turkin leireiltä ja vauhdittaa Turkin viisumivapausneuvotteluja. Lisäksi EU on luvannut maksaa Turkille miljardeja euroja pakolaistilanteen hoitamiseksi Turkissa.
Tätä keväistä sopimusta ovat kritisoineet myös ihmisoikeusjärjestöt.