Turkissa asuminen ei ole poistanut esimerkiksi syyrialaisen ihmisen oikeutta turvapaikkaan, jos hän sellaista kotimaansa sodan takia yhä tarvitsee. Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Juha Similä kertoo MTV:lle, että suojelun tarve katsotaan aina hakijan kotimaan perusteella.
– Kansainvälisen suojelun tarvetta ei arvioitaisi Turkkia vasten, vaikka syyrialainen henkilö olisi asunut Turkissa pitkään. Sillä voi olla vaikutusta, jos tilanne kotimaassa olisi Turkissa asumisen aikana muuttunut, Similä kertoo.
Jos Suomeen saakka tulisi Turkissa asuneita syyrialaisia turvapaikanhakijoita, heidän hakemuksiaan katsottaisiin Syyrian turvallisuustilanteen pohjalta.
Turkki on ohjannut tuhansia siirtolaisia Kreikan vastaiselle rajalleen Eurooppaan pyrkimistä varten. Eri raporttien mukaan rajalla olevat ihmiset ovat olleet kotoisin myös Irakista ja Afganistanista.
Turkki on ottanut vuoden 2011 jälkeen vastaan jopa 3,6 miljoonaa syyrialaista pakolaista ja huolehtinut heidän majoittamisestaan muun muassa EU:n kanssa sovitun tuen avulla.
Syyria yhä sodan kourissa
Syyriassa käydään monilla alueilla sotaa, joten kansainvälisen suojelun tarve voisi täyttyä monen syyrialaisen hakijan kohdalla. Heistä monet ovat yhä vaarassa joutua aseellisen selkkauksen tai mielivaltaisen väkivallan kohteeksi kotimaassaan.
Irak nähdään Maahanmuuttoviraston saamissa raporteissa nykyisin maaksi, jossa on laajoja konfliktista palautuneita alueita, joille voi palata.
Turvapaikkojen käsittelyssä katsotaan myös hakijan yksilöllisestä tilannetta.
– Henkilö voi olla esimerkiksi vaikeassa asemassa olevan vähemmistön jäsen. Lisäksi vanhukset ja vammaiset voivat olla haavoittuvassa asemassa, Similä toteaa.