Tuomioja: Asedirektiivin vastustamiseen liittyy oleellisia harhoja

Kansanedustaja ja entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) kirjoittaa blogissaan, ettei EU:n valmisteleva asedirektiivi ole uhka Suomen maanpuolustukselle, toisin kuin esimerkiksi puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) ja monet direktiiviä vastustaneet ovat väittäneet.

Hänen mukaansa väite siitä, että direktiivi olisi ongelmallinen Suomen puolustusjärjestelmän kannalta, on perusteeton. Tuomioja huomauttaa, että Suomessa ei ole suojeluskuntalaitosta tai miliisireserviä.

– Meillä ei siten ole tarvetta luoda kuvaa, että tämä olisi jotenkin oleellinen maanpuolustuskysymys, hän kirjoittaa.

Tuomiojan mukaan reserviläisten kertausharjoitukset ja asekunnon ylläpito ei voi perustua vapaaehtoisuuteen eikä reserviläisten omiin aseisiin. Hän nostaa esille, että aiemman lainvalmistelun yhteydessä on todettu, että viranomaisten on valvottava ja järjestettävä puolustuskykyyn vaikuttava vapaaehtoinen toiminta.

"Lobbaukseen liittyy harhoja"

Direktiivin muutosehdotuksessa sotilasasetta muistuttavien automaatti- ja kerta-automaattiaseiden hallussapito kiellettäisiin muilta kuin viranomaisilta. Direktiiviä on vastustettu voimakkaasti ja Suomi hakee poikkeuslupaa direktiivin täytäntöönpanoon.

Tuomiojan mukaan poikkeusluvan hakeminen on osoitus aseharrastajien menestyksekkäästä lobbauksesta.

Direktiivin lobbaukseen liittyy Tuomiojan mukaan kuitenkin kaksi harhaa. Sisäministeri on nimittäin todennut, että direktiivi kieltäisi noin 21 000 asetta. Tuomioja huomauttaa, että poliisin asehallinnon materiaalista käy ilmi, ettei näiden aseiden haltijat kuitenkaan ole puolustusvoimien käytettävissä.

– Reservin ampumaharrastajat ovat ikääntyvää väkeä eikä heillä ole enää sijoitusta sodan ajan joukoissa. Jakauman perusteella ainoastaan noin 3000 reserviin merkittyä aseen omistajaa on puolustusvoimien kannalta käyttökelpoisessa iässä.

Tuomiojan mukaan toinen harha liittyy vapaaehtoisten määrään. Hän painottaa, että reserviläisten ja sitoutuneiden reserviläisten määrässä on huima ero. Tuomiojan mukaan jälkimmäisiä on enintään noin 7000.

– (Reserviläis)järjestöjä vaivaa sama vanhentumisilmiö kuin ammunnan harrastamista tai vaikkapa hirvenmetsästystä. On siten täysin kestämätöntä argumentoida direktiiviä vastaan sillä, että kyseessä olisi minkäänlainen maanpuolustuksen kulmakivi. Suurempi huoli puolustustoimille on reservin fyysinen toimintakyky kuin yksityinen aseenomistus, Tuomioja kirjoittaa.