EU:n kaavailema uusi asedirektiivi vaikuttaisi toteutuessaan Suomen kokonaisturvallisuuteen ja heikentäisi puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan merkittävästi maamme puolustuskykyä.
Pariisin terrori-iskujen jälkeen kiirehditty asedirektiivi kieltäisi puoliautomaattiaseiden käytön EU-alueella. Uusi direktiivi vaikuttaisi nimenomaan Suomeen poikkeuksellisen rajusti, sillä kyseisiä aseita käytetään hyvin laajasti reserviläisjärjestöjen omassa harjoittelussa.
- Meillä iso osa ampumalajeista loppuisi kokonaan. Sovellettu reserviläisammunta, jossa tätä käytetään, on varsin suosittua, sitä ammutaan eri puolilla suomea ja direktiivi käytännössä lakkauttaisi ne ammunnat kokonaan, Helsingin seudun reserviläispiirin toiminnanjohtaja Kari Talikka sanoo.
Aseiden käyttö ja hallussapitokielto tekisi aseista myös lähes arvottomia koska myyntimarkkinoita ei niille enää olisi.
- Aseiden jälkimarkkinat lakkaisivat kokonaan ja tästä jäisi toiseksi vaihtoehdoksi se, että valtio joutuisi lunastamaan nämä aseet kokonaan pois, koska ne muuttuisivat käytännössä romuraudaksi, Talikka arvioi.
Poliisin mukaan puoliautomaattisia aseita on Suomessa yli 21 000 kappaletta. Näistä iso osa on juuri urheilu- ja reserviläistoiminnassa käytettäviä aseita. Puolustusministeri Jussi Niinistön (PS) mukaan direktiivillä olisikin suora vaikutus koko Suomen puolustuskykyyn.
- On aivan olennaisen tärkeää, että pystymme harjoituttamaan meidän reserviläisiä myös vapaaehtoisesti, itselataavien aseidenkin käytöllä. Komission tehtävä ei ole puuttua jäsenmaiden puolustusratkaisuihin. Tässä on vaarassa mennä lapsi pesuveden mukana, joten tässä on nyt Suomella tarkka edunvalvonnan paikka, Niinistö kommentoi MTV Uutisille.
Suomi ei direktiiviä hyväksy
EU-ministerivaliokunta linjasi tänään, että Suomi ei voi hyväksyä uutta asedirektiiviä sellaisenaan. Puolustusministeri Niinistön mukaan nyt yritetään välittää tietoa Suomen poikkeavasta, laajasta reservistä ja omista tarpeista.
- Euroopassa ei ole täyttä tietoa siitä minkälainen Suomen puolustusratkaisu on. Pyrin yhdessä sisäministeri Petteri Orpon kanssa viemään tietoa enemmän direktiivin valmisteluun asianomaisille virkamiehille ja myös poliittisille toimijoille, Niinistö sanoi.
Asedirektiiviä on valmisteltu jo pidemmän aikaa, mutta Pariisin terrori-iskut kiihdyttivät sen valmistelua. Perussuomalaisten Työmiehen tuumaustunti -tilaisuudessa aiheesta puhunut europarlamentaarikko Jussi Halla-aho sanoikin, että Pariisin iskut muuttivat direktiivin sisältöä. Halla-aho oli omien sanojensa mukaan vain päivää ennen terrori-iskuja keskustellut komissiossa asedirektiivin sisällöstä ja tuolloin puoliautomaattiaseiden kiellosta ei vielä ollut tietoa.
Mikäli Suomi ei saa ajettua haluamiaan muutoksia asiaan, voisi se tarvittaessa hakea direktiiviin myös kansallista poikkeusta.
Direktiivissä nähdään Suomessa myös hyviä, terrorismiin oikeasti pureutuvia keinoja, kuten parempi tiedonvaihto ja yhtenäiset merkinnät sekä yhtenäinen käytäntö deaktivoinnin suhteen.
Suomi-konepistooleistakin laittomia
Maanpuolustuksen lisäksi asedirektiivi iskisi metsästäjiin sekä aseharrastajiin- ja keräilijöihin. Tiukoilla lupaehdoilla myytyjä sarjatuliaseita ei hyväksyttäisi edes keräilijöillä.
Jopa tavallisille kansalaisille ilman tarvittavia lupia myydyt, ja toimintakyvyttömäksi tehdyt Suomi-konepistoolit muuttuisivat direktiivin myötä kielletyiksi aseiksi.
- Puolustusvoimat on myynyt niitä tuhansia, ehkä jopa kymmeniä tuhansia deaktivoituna. Nekin muuttuisivat täysin laittomaksi nyt sitten, Suomen Asehistoriallinen Seuran lakivaliokunnan jäsen Jussi Peltola sanoo.
- On täysin omantunnon kysymys kuka haluaa sieltä takan yläpuolelta antaa sen deaktivoidun Suomi-konepistoolin pois, Suomen Asehistoriallinen Seuran lakivaliokunnan jäsen Jussi Peltola jatkaa.
Vaikka direktiiviä halutaan viedä EU-tasolla nopealla aikataululla eteenpäin, on sen toteuttaminen ja monet käytännön asiat vielä hyvin auki. Hämmennystä herättää esimerkiksi direktiivin muotoilu, jonka mukaan puoliautomaattiaseet, jotka muistuttavat sarjatuliaseita, kielletään. Sitä kuka aseiden ulkonäöstä tulkitsee "muistuttavuuden" piirteet, ei avata.
Peltolan mukaan aseharrastajien piirissä EU-komission ehdotus ei saa ymmärrystä.
- Direktiiviehdotus on vähän sellainen, että kiellettäisiin mansikkajäätelö sen takia, että sillä on korrelaatio hukkumiskuolemiin. Mansikkajäätelöä myydään paljon silloin kun ihmisiä hukkuu, mutta todellista yhteyttä asiaan ei ole, Peltola vertaa.
Sisäministeriön erityisasiantuntija Johanna Puiron mukaan Suomen virallisen kannan asiaan muodostaa lopulta eduskunta, jonne asian on määrä edetä viimeistään viikolla 50.