Ulkopoliittisen instituutin tutkija ihmettelee puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) lausuntoa reservistä eroamisen kieltämisestä. Häkkäsen mukaan asia on hänen tärkeysjärjestyksessään "pahnan pohjimmaisena".
Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak hämmästelee puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) aikomusta selvittää, voitaisiinko reservistä eroaminen kieltää. Häkkänen kommentoi asiaa eilen Kyrönmaa-lehdelle.
– En käsitä yhtään, mistä tällainen ehdotus tuli. Enemmänkin pitäisi keskittyä siihen, että reserviläiset ovat motivoituneita, ja että he kokevat tulevaisuudessakin, että Suomi on puolustamisen arvoinen maa.
Häkkäsen sanoo MTV Uutisille, että reservistä eroamisen estäminen on tarpeen selvittää, mutta asia on hänen tärkeysjärjestyksessään "pahnan pohjimmaisena", eli vähiten tärkeiden joukossa.
– Tämä on aivan lillukanvarsi koko asia. Esimerkiksi kutsuntajärjestelmän kehittäminen, reserviläisiän nostaminen ja Nato-tehtävät ovat isoja painopisteitä. Tämä kysymys on ihan pieni detalji, joka on jostain toripuheesta nostettu.
– Puolustusministeriössä ja poliittisella tärkeysjärjestyslistallani tämä on enemmänkin pahnan pohjimmaisena, Häkkänen sanoo.
Lue myös: Riittääkö halukkaita reserviläisiä Nato-tehtäviin? Liitto: "He ovat kyselleet jo"
"Laajentuessaan huolestuttava ilmiö"
Reservistä erosi viime vuonna noin 1 700 ihmistä, mikä on Aseistakieltäytyjäliiton mukaan kaikkien aikojen toiseksi suurin lukema.
Häkkäsen mukaan reservistä eroaminen ei toistaiseksi vaikuta Suomen maanpuolustukseen, mutta on laajentuessaan huolestuttava ilmiö.
– Jos ilmiö kasvaa tai jatkuu pitkään, totta kai se on huolestuttavaa. Suomessa maanpuolustustahto korkealla, eikä tämä ole ongelma, mutta jos tuhansia ihmisiä jatkuvasti eroaa reservistä, on pohdittava, mitä asialle on tehtävissä. Ja selvitettävä, mistä se johtuu. Meillä on pienet ikäluokat.
Salonius-Pasternak ymmärtää Häkkäsen huolen reservistä eroamisen laajenemisesta, mutta ei kannata kieltoa.
– Eihän heidän maanpuolustusvelvollisuutena katoa mihinkään kriisi- tai sotatilanteessa, ellei perustuslakia muuteta. Tietenkin ymmärrän huolen, mutta tuntuu siltä, että tässä halutaan ratkaista ongelma pakottamalla, koska viranomaiset ovat näin tottuneet toimimaan.
– Voi kysyä, kuinka moni haluaisi poteroonsa henkilön, joka syystä tai toisesta ilmoittanut, ettei ole kykeneviä toimimaan sotilaana. Eikö olisi parempi varmistaa, että reserviläiset laajemmin ovat motivoituneita? Kyllä mieluummin selvittäisin, miten asevelvollisuudesta tehdään oikeasti tasa-arvoinen. Tämä tuntuu oudolta lähestymistavalta, eivät tälläiset näkökulmat varmaankaan maanpuolutustahtoa laajasti lisää.
Häkkäsen mukaan puolustusministeriössä selvitetään myös kutsuntajärjestelmän uudistamista sekä myös sitä, miten voitaisin mahdollistaa siirtyminen takaisin siviilipalveluksesta reserviin.
Lisäksi katsomme, pitäisikö siviipalvelusta uudistaa voimakkaammin turvallisuutta palvelevaksi. Nythän siellä (siviilipalveluksessa) ollaan paljon ympäristöjärjestöissä ja muissa sinänsä tärkeissä tehtävissä, jotka eivät kuitenkaan palvele kokonaisturvallisuutta.
Häkkänen ei ota kantaa siihen, milloin selvitykset reservistä eroamisen kieltämisestä ja esimerkiksi siviilipalveluksen uudistamisesta voisivat valmistua.
– Tämä on laaja kokonaisuus, jota selvitetään, ja jossa edetään maltilla.