Tuntematon poika, 7-vuotias, tuntematon tyttö, 1-vuotias – Lesboksen hautausmaat täyttyvät hukkuneista

Samanlaiseen hautaan Lesboksella päätyy myös Eurooppaan pyrkiessään hukkunut tyttö, jonka päätöntä ruumista ei koskaan tunnistettu. Haudan marmorilaatassa lukee ”Tuntematon”, muistokirjoituksen virkaa tekevät tunnistenumero sekä päivä, jolloin ruumis ajautui rantaan. Ja kiveen kaiverretaan myös tytön oletettu ikä: yksi vuotta.

Lesbokselle hukkuneita pakolaisia varten perustetulle hautausmaalle on kaivettu 64 hautaa, joista vain 27 löytyy nimet. Viime kesän jälkeen sadat Kreikkaan meren yli pyrkineet ovat hukkuneet. Määrä on niin suuri, että pakolaisille tarkoitetulta hautausmaalta on loppunut tila jo ajat sitten.

Kreikassa 20-vuotiaasta asti asunut egyptiläinen Mustafa Dawa on ottanut epävirallisesti vastuun uhrien pesemisestä, käärinliinoihin peittämisestä sekä hautaamisesta St. Panteleimonin hautausmaalla

– Hautasin 57 viikossa. Yhtenä päivänä hautasin 11. En voi lopettaa sotaa. 

– Voin vain haudata heidät.

Paikalliset ovat päätelleet, että kokonaisia perheitä on hukkunut veneturmissa, koska jäljellä ei ole ketään, joka tunnistaisi uhrit. Osa uhreista on hajonnut tunnistamattomaksi vellottuaan aalloissa useita päiviä tai murjouduttuaan kivikossa.

– Se ei tunnu oikealta, nähdä tuntematon lapsi, tunnistamattomaksi jäävä lapsi, rannoilta satoja ruumiita poiskuljettanut Alekos Karagiorgis sanoo.

– Sillä ei ole väliä, että kyseessä on työsi. Se särkee sydämesi.

Tunnistamattomista kuva ja dna-näyte

Lokakuun veneturman jälkeen kuolemansyyntutkija Theodoros Nousias on kuvannut ja kerännyt dna-näytteet yli 200 uhrilta, jotka ovat hukkuneet Lesboksen ja Samoksen edustalla. Nousias säilyttää rekisteriään siinä toivossa, että omaiset pääsevät tunnistamaan jossain vaiheessa uhrit.

Tällä viikolla rantaan ajautui yksi ruumis, mutta Nousiaksen mukaan uhrin kuolinpäivää voi vain arvailla. Kun tuulet puhaltavat, Turkin puolella hukkuneet ajautuvat rantaan Lesboksella.

Osa uhreista on onnistuttu myöhemmin tunnistamaan valokuvien perusteella, mutta osa on täysin tunnistamattomissa, paitsi dna:sta. Toistaiseksi vain yksi uhri sadoista on saatu tunnistettua dna:n ansiosta, Nousias kertoo.

Nousias kuitenkin toivoo, että joku päivä kaikki uhrit on tunnistettu.

– Toivon, että heidät jäljitetään dna:n avulla, jotta nämä ihmiset voivat levätä.

– Jotta heidän sielunsa voivat levätä rauhassa, jotta heidän isänsä tai äitinsä, jotka etsivät heitä voivat löytää rauhan ja sanoa: he päättivät tehdä tämän ja he hukkuivat tällä tavalla.