Ranskan seuraava presidentti on salamanousun politiikan huipulle tehnyt Emmanuel Macron, 39.
Puolueisiin sitoutumaton entinen investointipankiiri voitti vastaehdokkaansa Marine Le Penin lopulta yllättävän selvällä noin 30 prosenttiyksikön erolla toisella äänestyskierroksella.
Macronin vaalivalvojaisissa Louvren edustalla Pariisissa alkoivat villit juhlat heti ennusteiden tultua julki. Macron totesi AFP:lle vaalituloksen aloittaneen "uuden luvun" Ranskan pitkässä historiassa.
-Haluan, että se on toivon ja uuden luottamuksen luku, Macron viestitti.
Le Pen myönsi tappionsa pian tulosten selvittyä ja soitti onnitellakseen Macronia. Hän toivotti tälle onnea kamppailussa Ranskan valtavien haasteiden edessä.
Äänestysvilkkaus vaalien toisella kierroksella laski rajusti noin 75 prosenttiin eikä vastaavaa nukkumaan jääneiden määrä ole Ranskassa todistettu sitten 1960-luvun lopun.Tämä ei kuitenkaan kääntynyt Le Penin eduksi, kuten jotkut olivat odottaneet. Myös hylättyjä ääniä kirjattiin poikkeuksellisen suuri määrä.
Onnitteluja Euroopasta
Äärioikeistolaista Kansallista rintamaa johtavalle Le Penille oman ääniosuuden jääminen selvästi alle 40 prosenttiin täytyy olla melkoinen pettymys. Lyhyessä kommentissaan illalla hän kuitenkin kehui äärioikeiston historiallista saavutusta vaaleissa.
Euroopassa Ranskan vaalitulos otettiin helpottuneensa vastaan. Onnitteluja satoi Macronille heti monista ilmasuunnista, muun muassa Britannian pääministeriltä Theresa Maylta ja Saksan liittokanslerilta Angela Merkeliltä. Merkelin tiedottajan mukaan Macronin voitto on myös voitto vahvalle ja yhtenäiselle Euroopalle.
-Olen iloinen että ranskalaiset valitsivat eurooppalaisen tulevaisuuden, tviittasi puolestaan EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker.
Kohti parlamenttivaaleja
Ranskassa alkaa nyt tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoman mukaan ylimenokausi ja valmistautuminen kesäkuun parlamenttivaaleihin, joiden jälkeen hallitutuskuviot menevät uusiksi. Lähtötilanne on tällä kertaa erikoinen: Macronin hiljattain perustetulla En Marche -liikkeellä ei ole entuudestaan yhtään edustaja kansalliskokouksessa.
-Kesäkuun vaalin lopputulosta on tosi hankala ennakoida, Aunesluoma sanoo.
Lisää epävarmuutta tilanteeseen tuo kaksivaiheinen vaalijärjestelmä, jonka on ollut tarkoitus varmistaa yhdelle puolueelle enemmistöasema.
-Ranskassa ei ole harrastettu koalitiohallituksia, Aunesluoma sanoo.
Nyt tilanteeseen saattaa kuitenkin tulla muutos ja edessä voi olla lisää uutta poliittista historiaa usean puoleen yhteishallituksen muodossa.
-Se olisi ranskalaisille jotain uutta, Aunesluoma sanoo.