Meistä varmaan jokainen tietää, miltä suonenveto tuntuu. Sitä voisi kuvailla teräväksi ja yhtäkkiseksi supistukseksi, joka ilmestyy tavallisimmin pohkeeseen, takareiteen tai jalkaterään. Kramppi saattaa kestää pari sekuntia tai jopa minuutin, mutta mistä se oikein johtuu?
Suonenvetojen taustalla ajatellaan olevan alaraajan verenkierron yhtäkkinen ja ohimenevä häiriö. Perimmäistä syytä ei tunneta, mutta altistavia tekijöitä on osattu nimetä.
Rankka liikuntasuoritus
Pitkäkestoinen treeni on yleisin syy suonenvedoille. Kramppeja voi tulla myös, jos tekee yhtäkkiä kovemman treenirääkin, johon lihakset eivät ole tottuneet.
Nestehukka
Kova hikoilu ja liian vähäinen juominen ovat suonenvedoille altistava yhdistelmä. Taustalla lienee nestetasapainon häiriintyminen. Oire saattaa häiritä erityisesti kuumina kesäpäivinä.
Ikä
Suonenvedot yleistyvät ikääntyessä: niistä kärsii toistuvasti jopa kolmasosa 60–70-vuotiaista. Usein oire iskee keskellä yötä.
Raskaus
Raskausaikana suonenvetoja voi olla tavallista enemmän. Yleensä naisilla on tällöin myös suonikohjuja.
Sairaudet
Joissakin sairauksissa esiintyy tavallista enemmän suonenvetoja, esimerkiksi pitkälle edenneen munuaissairauden yhteydessä tai nivelreumassa. Jos kipu on suonenvedon iskiessä niin kova, ettei kävelemistä pysty enää jatkamaan, kyseessä voi olla esimerkiksi jonkinlainen alaraajojen valtimosairaus.
Miten suonenvetoja hoidetaan?
Suonenvedon iskiessä kramppaavaa lihasta kannattaa venyttää. Passiivinen, pitkäkestoinen ja rauhallinen venyttäminen sekä lihaksen lattiaan painaminen auttavat. Kramppaavaa aluetta voi myös hieroa kevyesti.