Tulevaisuus ei huolestuta teatterin tekijöitä: "Se palvelee ihmistä kokonaisuutena"

Tampereen kaupunki ja tamperelaiset teatterit perustivat Teatterikesän teatterikriitikko Olavi Veistäjän aloitteesta. 

Alun perin pienellä porukalla toteutettu festivaali on vuosien varrella lisännyt kansainvälistä houkuttavuuttaan, ja tänäkin vuonna Teatterikesässä nähdään useampi ulkomaalainen kappale.

Tampereen teatterikesässä pitkään mukana ollut, Tampereen Työväen Teatterin johtaja, Maarit Pyökäri tietää, mikä on tapahtuman menestyksen salaisuus.

– Teatterikesä on aina onnistunut esittelemään uusia ilmiöitä teatterin saralla. Esimerkiksi vammaisteatteria esitettiin tietääkseni ensimmäisen kerran juuri Teatterikesässä.

Kännykän ruutu vai teatteri?

Pyökärin mukaan Teatterikesän tyypilliset kävijät ovat tapahtuman uskollisia kävijöitä, teatterin työntekijöitä.

– Ohjelmatarjonnasta riippuen uutta yleisöä tulee myös uutta yleisöä. Pääasiallisesti kävijä on pirkanmaalainen tai teatterin työntekijä.

Tyypillisesti teatterissa käy enemmän vanhemmat ihmiset kuin aivan nuoret.

– Teatterin tulisi tavoittaa kaikenikäiset. Nuoret saattavat kokea teatterin liian viralliseksi ja kalliiksi. Ei teatterin kuitenkaan tarvitse olla niin hienoa.

Monelle kännykän ruutu korvaa teatterit ja muut taidemuodot, mutta Pyökäri ei ole huolissaan teatterin tulevaisuudesta.

– Kun televisio tuli, kaikki veikkasivat, että teatteri kuolee, mutta niin ei käynyt. Nyt on kaikki mahdolliset laitteet käytössä, ja teatterikin käyttää niitä osaksi hyväkseen. Elävä vuorovaikutus on teatterissa sellainen, jonka en usko koskaan menettävän merkitystään. Teatteri on kuitenkin niin kokonaisvaltainen elämys. 

– Teatteria tarvitaan siksi, että se palvelee ihmistä kokonaisuutena. Teatterissa sekä äly, tunne että sosiaalisuus saavat ruokaa.