Kuopio Tanssii ja soi -festivaalin 50:s juhlavuosi on avattu tänään juhlakirjan julkaisulla. Kansainvälisyydestä tunnetun festivaalin tapahtumissa on vieraillut lähes kaksi miljoonaa katsojaa ja tuhat esiintyjäryhmää.
Taiteellinen johtaja Jorma Uotinen pitää Kuopion merkitystä erittäin suurena suomalaiselle tanssitaiteelle.
– Festivaalin merkitys on ihan fundamentaalinen, koska se laaja tarjonta on avannut ihmisille mahdollisuuden jäsentää maailmaa tanssin kautta, Uotinen tiivistää.
Kuopio tunnetaan jo muustakin kuin muikkukukosta
Juhlavuoden avaukseksi tänään julkistettiin painotuore kirja festivaalin vuosikymmenistä. Kaikki alkoi siitä, kun teatterinjohtaja Aimo Hiltunen ja orkesterinjohtaja Lauri Siimes löivät luovat päänsä yhteen.
– Aimo Hiltunen kirjoittikin jossain, että Kuopio tunnetaan ainoastaan muikkukukosta, vetelästä savolaisesta mitäänsanomattomuudesta ja Puijon linkkitornista, ja että tarvitaan jotain muutakin, kertoo kirjan kirjoittaja, toimittaja Tiia Lappalainen.
– Siimes ja Hiltunen ymmärsivät sen, että ei kannata enää tehdä uutta teatteri- tai musiikkifestaria ja sitten tanssi löytyi sieltä, molemmat herrat tykkäsivät tanssista ja sitten haluttiin jotain kansainvälistä, joka ei vaadi kielellistä ymmärrystä, Lappalainen jatkaa.
Tavaramerkkinä kansainvälisyys
Kansainvälisyys onkin festivaalin tavaramerkki, jopa siinä määrin, että Lappalaisen mielestä Kuopiossa nähdään kesäisin maailman parasta tanssia.
