Yhdenvertainen asuminen on Suomessa lailla suojeltu. Kaupungeilla ja kunnilla on tärkeä tehtävä ylläpitää hyvää asumista muun muassa kaavoituksella.
Kaupallinen yhteistyö: Suomen Asuntomessut
Suomessa erityisesti suurempien kaupunkien asuinalueiden leimaantuminen huonoiksi ja paremmiksi asuinalueiksi on ollut kasvava yhdenvertaisuutta horjuttava ongelma. Muun muassa tähän haasteeseen haetaan ratkaisuja kaupunkien ja kuntien kaavoituksesta.
”Asumisen yhdenvertaisuudella tarkoitetaan jokaisen tasavertaista oikeutta perustasoiseen asuntoon.
Asumisen yhdenvertaisuuteen liittyy kaksi aspektia: yhteiskunnallinen ulottuvuus sekä yksilön näkökulma.
Yhteiskunnallisesta näkökulmasta asumisen yhdenvertaisuus linkittyy asuinalueiden kehitykseen, segregaation estämiseen sekä yhteiskunnan tasa-arvoisuuteen. Yksilön näkökulmasta asumisen yhdenvertaisuus liittyy jokaisen perusoikeuteen: turvalliseen asumukseen ja yhdenvertaiseen kohteluun. Esimerkiksi perheen huonot asumisolot herkästi heijastuvat lapsiin ja vaikuttavat lasten tulevaisuuteen.”
Lähde: Yhdenvertaisuusvaltuutettu
Porin kaupunkisuunnittelupäällikkö ja arkkitehti Mikko Nurminen sanoo, että Suomessa laillakin suojattu yhdenvertainen asuminen toteutuu meillä pääsääntöisesti hyvin. Nurminen tarkastelee asumisen yhdenvertaisuuden toteutumista pitkälti kaavoituksen näkökulmasta.
– Kaavoituksen tehtävä on tarjota riittävästi rakennuskelpoisia tontteja asuntotuotantoa varten, mitä varten meillä täytyy olla tietenkin riittävästi tietoa asumisen tarpeista ja trendeistä, Nurminen sanoo.
Kuntien kaavoitus lähteekin pitkälti asumisen trendien havainnoimisesta. Asumisen trendit vaikuttavat yksinkertaisesti esimerkiksi siihen, minkä kokoisia asuntoja kuntaan rakennetaan.
– Esimerkiksi Pori on kaupunki, jonka väkiluku pysyy kutakuinkin samalla tasolla. Täällä miniasumisen ja asumisen tiivistämisen vaatimukset ovat vähäisemmät kuin suurissa kaupungeissa. Meillä haasteita ovat ennemmin kunnan resurssien vähyys ja se, että kaupungilla on yhä enemmän infrastruktuuria ylläpidettävänään. Lähtökohdat ovat eri, mutta toteuttamisen muodot pitkälti samat kuin suuremmissa kaupungeissa: yhä enemmän halutaan tiiviimpää kaupunkiasumista, harkiten yhteisöasumista ja tarkoituksenmukaisia liikenneväyliä. Sitten trendeissä näkyvät myös ekologisuus, kestävä kehitys ja luonnonmukaiset rakennusmateriaalit, Nurminen listaa.