Tulevaisuuden asumiseen uudenlaista joustavuutta: Asukkaat löytäisivätkin sopivan kodin yksiöitä ja kaksioita yhdistämällä

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Asuntomessut

Suomessa erityisesti suurempien kaupunkien asuinalueiden leimaantuminen huonoiksi ja paremmiksi asuinalueiksi on ollut kasvava yhdenvertaisuutta horjuttava ongelma. Muun muassa tähän haasteeseen haetaan ratkaisuja kaupunkien ja kuntien kaavoituksesta.

”Asumisen yhdenvertaisuudella tarkoitetaan jokaisen tasavertaista oikeutta perustasoiseen asuntoon.

Asumisen yhdenvertaisuuteen liittyy kaksi aspektia: yhteiskunnallinen ulottuvuus sekä yksilön näkökulma.

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta asumisen yhdenvertaisuus linkittyy asuinalueiden kehitykseen, segregaation estämiseen sekä yhteiskunnan tasa-arvoisuuteen. Yksilön näkökulmasta asumisen yhdenvertaisuus liittyy jokaisen perusoikeuteen: turvalliseen asumukseen ja yhdenvertaiseen kohteluun. Esimerkiksi perheen huonot asumisolot herkästi heijastuvat lapsiin ja vaikuttavat lasten tulevaisuuteen.”

Lähde: Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Porin kaupunkisuunnittelupäällikkö ja arkkitehti Mikko Nurminen sanoo, että Suomessa laillakin suojattu yhdenvertainen asuminen toteutuu meillä pääsääntöisesti hyvin. Nurminen tarkastelee asumisen yhdenvertaisuuden toteutumista pitkälti kaavoituksen näkökulmasta.  

– Kaavoituksen tehtävä on tarjota riittävästi rakennuskelpoisia tontteja asuntotuotantoa varten, mitä varten meillä täytyy olla tietenkin riittävästi tietoa asumisen tarpeista ja trendeistä, Nurminen sanoo.

Kuntien kaavoitus lähteekin pitkälti asumisen trendien havainnoimisesta. Asumisen trendit vaikuttavat yksinkertaisesti esimerkiksi siihen, minkä kokoisia asuntoja kuntaan rakennetaan.

– Esimerkiksi Pori on kaupunki, jonka väkiluku pysyy kutakuinkin samalla tasolla. Täällä miniasumisen ja asumisen tiivistämisen vaatimukset ovat vähäisemmät kuin suurissa kaupungeissa. Meillä haasteita ovat ennemmin kunnan resurssien vähyys ja se, että kaupungilla on yhä enemmän infrastruktuuria ylläpidettävänään. Lähtökohdat ovat eri, mutta toteuttamisen muodot pitkälti samat kuin suuremmissa kaupungeissa: yhä enemmän halutaan tiiviimpää kaupunkiasumista, harkiten yhteisöasumista ja tarkoituksenmukaisia liikenneväyliä. Sitten trendeissä näkyvät myös ekologisuus, kestävä kehitys ja luonnonmukaiset rakennusmateriaalit, Nurminen listaa.

Yhdenvertaisen asumisen toteutumiseen liittyy toki ongelmiakin, joihin haetaan ratkaisuja myös kuntakaavoituksen tasolla. Esimerkiksi Porin kaupungin kaavoituksessa on pohdittu tapoja, joilla kaupungin huonomaineisten asuinalueiden profiilia voitaisi nostaa. Yksi keino on Nurmisen mukaan riittävä erilaisten asumismuotojen ja erilaisten asukkaiden sekoittuminen.

– Yksipuolinen, monotyyppinen ympäristö missä tahansa ekosysteemissä ei lähtökohtaisesti ole hyväksi, eikä se ole kestävää, Nurminen toteaa.

Asuntojen yhdistäminen ratkaisu perheasuntojen puuttumiseen?

Nykyisin asuntomarkkinoilla kuntien tarjoamien vuokra-asuntojen rinnalla nähdään enenevissä määrin säätiöiden ja vakuutusyhtiöiden tarjoamia asuntoja. Ilmiö on tuttu muuallakin maailmalla, mutta saattaa jättää merkittävän, puuttuvan aukon kaupungin asuntotarjontaan.

Ilmianna teko paremman asumisen puolesta

Mikkelin Asuntomessujen yhtenä teemana herätettiin tänä vuonna keskustelua yhdenvertaisesta asumisesta. Päättyneiden messujen kunniaksi käynnistettiin haku, jossa etsitään suomalaisia tekoja paremman asumisen puolesta. 

Tiedätkö teosta, joka on osaltaan parantanut suomalaista asumista ja asumisen yhdenvertaisuutta? Teko voi olla hanke, projekti, yksittäinen tempaus, ideologia, yritys tai ihan mikä vain, jolla on ollut vaikutus asumiseen positiivisella tavalla. 

Tekoja voi ilmoittaa syyskuun loppuun asti. Yleisöäänestys alkaa lokakuussa. Parhaat teot palkitaan Teko paremman asumisen puolesta 2017 -palkinnolla. Ilmianna hyvä teko täällä!

– Näiden tavoitteena on tuottaa asuntoja, joista saadaan varmaa tuottoa. Se tarkoittaa käytännössä yksiöitä ja kaksioita, joiden rakentaminen ehkä vastaa kysyntään, mutta samalla yksipuolistaa juuri nyt kasvavia asuinalueita. Lopputuloksena näiltä alueilta saattavat puuttua perheasunnot, Nurminen sanoo.

Suomessa rakentamiseen liittyy paljon säädöksiä. Niillä luodaan järjestystä ja turvaa, mutta toisaalta normeja purkamalla voitaisi mahdollistaa myös uudenlaisia asumisen mahdollisuuksia.

Yksi ratkaisu mahdolliselle perheasuntojen puutteelle voisi Nurmisen mukaan olla se, että jo rakennusvaiheessa asunnoista tehtäisi helposti yhdistettäviä. Näin asuntotarjontaan saataisi uudenlaista joustavuutta.

Huomiota olisi syytä kiinnittää erityisesti paikallisten asumisen normien tarkasteluun: esimerkiksi asunto-osakeyhtiöissä lisärakentamisen, ullakoiden, pihojen ja vaikkapa autokatosten muokkaamista asukkaiden omiin tarpeisiin tulisi höllätä.

– Rakentamisen viidakossa vaaditaan usein ammattilaista. Vertaisin tilannetta lääkärintutkintoon: moni ihminen pystyy itse diagnosoimaan itsensä, mutta ei tekemään esimerkiksi vaadittavaa leikkausta, Nurminen kuvailee.