Kun muissa Pohjoismaissa rakennettiin 1970-luvulla edullisia kaksioita ja kolmioita, Suomessa rakennettiin enemmän yksiöitä. Nyt kohtuuhintaisista, mutta myös kohtuukokoisista asunnoista alkaa olla suuri pula, sanoo ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti.
Kaupallinen yhteistyö: Suomen Asuntomessut
Viime viikolla Mikkelin Asuntomessuilla avattiin keskustelu yhdenvertaisen asumisen toteutumisesta Suomessa.
Avauspuheenvuorossaan SuomiAreena Goes Asuntomessut -keskustelutapahtumassa ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti totesi, että asuntojen hinnat alkavat olla jo liian korkeita keskituloisillekin, mikä lisää muuttovirtausta edullisemmille asuinalueille. Kohtuuhintaisista asunnoista on suuri pula.
– Meillä on satojatuhansia työttömiä, osa-aikatyöntekijöitä ja yhä kasvava vanhusten joukko: siihen nähden on iso tarve asunnoista, jotka sopisivat heidän tulotasoihinsa. Tällä hetkellä meillä ei tuoteta asuntoja tähän tarpeeseen tarpeeksi. Tavalliselle kansalaiselle puuttuu asumisen välimuoto, joka täyttää perustarpeet, mutta ei ole kallis, Rossilahti toteaa.
Samaan aikaan, kun muissa Pohjoismaissa rakennettiin muutama vuosikymmen sitten urbanisoituville kaupunkialueille kaksioita ja kolmioita, Suomessa rakennettiin enemmän yksiöitä. Sittemmin asuntotuotannossa yksiöiden rakentaminen väheni, kunnes nousi taas kasvuun 2000-luvun alussa kasvavien erityisryhmien myötä.
– Suomalaiset eivät halua asua ahtaasti. Mielestäni kolmio on asumisen minimi.
Uusia asumisen malleja tarvitaan
Kaupungistumisen vastakohtana pienimmät kunnat ovat suurelta osin muuttotappioalueita, joissa olisi asuntoja jopa tyhjillään. Palveluiden keskittyessä suuremmille asuinalueille asuminen ei ole enää houkuttelevaa.
Ilmianna teko paremman asumisen puolesta
Mikkelin Asuntomessujen yhtenä teemana on herätetty keskustelua yhdenvertaisesta asumisesta. Viime viikolla päättyneiden messujen kunniaksi käynnistettiin haku, jossa etsitään suomalaisia tekoja paremman asumisen puolesta.
Tiedätkö teosta, joka on osaltaan parantanut suomalaista asumista ja asumisen yhdenvertaisuutta? Teko voi olla hanke, projekti, yksittäinen tempaus, ideologia, yritys tai ihan mikä vain, jolla on ollut vaikutus asumiseen positiivisella tavalla.
Tekoja voi ilmoittaa syyskuun loppuun asti. Yleisöäänestys alkaa lokakuussa. Parhaat teot palkitaan Teko paremman asumisen puolesta 2017 -palkinnolla. Ilmianna hyvä teko täällä!
– Iso ongelma suomalaisen yhdenvertaisuuden toteutumisessa on se, että meiltä puuttuu maksukykyyn nähden kohtuuhintaista asuntokantaa sieltä, minne ihmiset haluaisivat muuttaa. Liikuntaesteetöntä asumista tarvitaan pian lisää miljoonalle asukkaalle, Rossilahti sanoo.
Mikkelin Asuntomessuilla käynnistettiin myös etsintä suomalaisista asumista parantavista teoista. Rossilahti kuuluu tuomaristoon, joka valitsee lopulliseen yleisöäänestykseen pääsevät teot lokakuun lopussa.
– Nyt on kova tarve löytää uusia ratkaisuja asumisen murrokseen – erityisesti kohtuuhintaisia asumisen ratkaisuja. Kaupunkien kasvaessa, miten elämme hyvää kaupunkielämää yhdessä tulotasoista riippumatta? Merkittävä teko olisi, että kunnat ja kaupungit alkaisivat hakea uudestaan kohtuuhintaisen asumisen malleja. Uskoisin, että sieltä löytyisi ratkaisuja.
Kohtuuhintaisella asumisella Rossilahti näkee lukuisia etuja: edullisempi asuminen voisi tarkoittaa sitä, että asukkailla jää enemmän rahaa kuluttamiseen, mikä puolestaan vähentäisi painetta nostaa palkkatasoja.
– Singaporessa ihmiset asuvat kohtuullisen edullisesti, koska siellä edullinen asuminen nähdään universaalina hyödykkeenä, ja sen pitää olla kohtuuhintaista kaikille. Tästä teollisuus on saanut pontta kasvuun ja auttanut kansakuntaa menestymään. Meillä Suomessa taas kaikki hakevat korkeinta hintaa rakentamalla edullisesti ja myymällä mahdollisimman korkealla voitolla, Rossilahti sanoo.